Ariègenseisoja
Ariègenseisoja (ransk. braque de l'Ariège) on ranskalainen koirarotu.
| Ariègenseisoja | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Ranska |
| Määrä | Suomessa 1 (merkitty KoiraNet:n järjestelmässä ulkomaiseksi koiraksi) |
| Rodun syntyaika | 1800-luku |
| Alkuperäinen käyttö | kanalintujen metsästys (seisova lintukoira) |
| Nykyinen käyttö | metsästys |
| Muita nimityksiä | braque de l'Ariège, Ariege Pointer, Ariege Pointing Dog, Ariege-Vorstehhund, braco del Ariege, ariege’i linnukoer |
| FCI-luokitus |
ryhmä 7 Seisovat lintukoirat alaryhmä 1.1 Mannermaiset "braque"-tyyppiset #177 |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus |
uros 60–67 cm; narttu 56–65 cm |
| Väritys | oranssivalkoinen, valko-oranssi (joko merkein tai täplityksin) |
Ulkonäkö
muokkaaYleisvaikutelma on tyylikäs ja hienostunut. Pää on pitkä ja kulmikas. Kallo on lyhyt, hieman kaareva ja hieman kuonoa pidempi. Otsapenger on vain hieman korostunut. Silmät ovat hieman soikeat ja väriltään joko tummat meripihkat tai ruskeat (karvapeitteen väriin sointuen). Korvat ovat riippuvat, pitkät, melko ohuet ja kiertyvät. Kuono on suora ja pitkä. Kirsun väritys sointuu karvapeitteen väriin, vaihdellen vaaleanpunaisesta punertavaan lihanväriseen ja vaaleanruskeaan; se ei koskaan saa olla musta. Huulet ovat selkeästi riippuvat. Purenta voi olla leikkaava tai tasapurenta. Ylälinja on etuosassa lähes tulkoon suora, lantion kohdalla hieman kaareutuva. Runko on vahva ja vankka, muttei raskas. Rintakehä on syvä ja leveä, selkä suora ja pitkähkö. Vatsaviiva on hieman ylösvetäytynyt. Kuivaraajaisuus selkeästi erottuvin ääriviivoin on toivottavaa. Häntä on tyvestä vahva ja kapenee kärkeä kohti. Ranskassa se on perinteisesti typistetty 4/10:aan alkuperäisestä pituudesta. Karvapeite on lyhyt, kiiltävä ja pinnanmyötäinen. Pohjaväri on valkoinen, jossa on yleensä oransseja ja toisinaan ruskeita laikkuja tai täpliä. Jotkin yksilöt ovat lähes tulkoon kokonaan valkoisia, ainoastaan pienin kellanruskein tai ruskein pilkuin täplittyneitä. Urosten säkäkorkeus vaihtelee 60–67 cm ja narttujen 56–65 cm välillä.[1]
Luonne ja käyttäytyminen
muokkaaRotu on mukautuvainen, kestävä ja helppo kouluttaa.[1]
Alkuperä
muokkaa
1800-luvulla vanhoja ranskalaisia seisojia risteytettiin oranssivalkoisten eteläranskalaisten seisojien kanssa. Lopputuloksena syntyi nykyinen ariègenseisojana tunnettu rotu, jota alettiin populaaton vähennyttyä elvyttämään vuonna 1990.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Ariegenseisoja: Rotumääritelmä. Suomen Kennelliitto. Haettu 2.2.2019.