Arno Savela
Arno Aulis Savela (26. tammikuuta 1935 Heinola – 23. joulukuuta 2016 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli uransa aikana etenkin koulurakennuksia. Näihin lukeutui esimerkiksi Martinlaakson koulu, joka oli Suomen ensimmäinen peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti suunniteltu koulurakennus.[2]
Vuonna 1969 Savela perusti Kaupunkisuunnittelu Oy:n yhdessä Jaakko Salosen, Jaakko Ylisen, Pentti Riihelän ja Aatos Issakaisen kanssa. Yrityksen toimialana oli arkkitehtuuri- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä alan teknillis-tieteellinen tutkimus. Yritys laati muun muassa Helsingin maalaiskunnan (nykyisen Vantaan) ensimmäisen yleiskaavan vuosina 1968–1969, Haaga-Vantaan yleissuunnitelman vuonna 1970 sekä Iso-Huopalahden virkistysalueen yleissuunnitelman vuonna 1971. Lisäksi hän työskenteli erinäisten arkkitehtitoimistojen palveluksessa, kuten Arkkitehtitoimisto Salonen-Savela (1964–1969) sekä Arkkitehtitoimisto Salonen-Savela-Ylinen.[3]
Suunnittelutöitä
muokkaa- Pohjantie 6, Espoo (1962)[4]
- Kirkonkylän seurakuntatalo, Heinola (1965)[5]
- Krogiuksentie 6, Helsinki (1967)[6]
- Kaartin kasarmin ruokalarakennus, Helsinki (1968)[1]
- Keravan kirjasto (1971, purettu 2011)[7]
- Savion seurakuntatalo, Kerava (1972, purettu 2023)
- Keravan uusi yhteiskoulu (nykyinen Nikkarin koulu, 1973)[1]
- Martinlaakson koulu, Vantaa (1974)
- Rekolan yhteiskoulu, Vantaa (nykyisin Koivukylän koulu, 1975)[8]
- Helsingin toisen lyseon (nykyinen Helsingin kuvataidelukio) muutostyöt (1976)[9]
- Kankaanpään koulukeskus ja kirjasto (1977)[10]
- Ojamon koulu, Lohja (1977, purettu 2021)[11]
- Heinolan kaupungintalo (1980)[12]
- Heinolan valtuustotalo (1981)[12]
- Hyökkälän koulun laajennus, Tuusula (1981, 1989)
- Anttilan koulu, Lohja (nykyinen Laurentius-koulu, Pirjo Kantolan kanssa, 1982)[11]
- Laurentius-sali, Lohja (Pirjo Kantolan kanssa, 1983)[11]
- Hyrylän ostoskeskus, Tuusula (1983, purettu 2023)[13]
- Suomen Yhdyspankin toimitalo, Pori (ns. "Kuparikonttori", 1983)[14]
- Hämeenlinnan lyseon korjaus- ja laajennustyöt (1987–1991)[15]
- Savion koulun laajennus, Kerava (1994)[16]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c pekkalahti: Savelan Arska, Björkö, Kerava ja Konttiklinikka Pekka Lahti. 13.2.2017. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ pekkalahti: Savelan Arska, Björkö, Kerava ja Konttiklinikka Pekka Lahti. 13.2.2017. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Oy Kaupunkisuunnittelu Ab – kaavoituksen konsultti - Rakennettu hyvinvointi www.rakennettuhyvinvointi.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Tapiolan läntisten lähiöiden rakennuskannan säilyneisyysinventointi ja arvottaminen 2001-2002 static.espoo.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ RKY ι Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Sanna Sommers: Harvojen ja valittujen saarella asuntojen pyyntihinnoissa ei nöyristellä: ”Tälle asiakasryhmälle hinta ei ole tärkeä vaan se, että saadaan mitä halutaan” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 28.1.2024. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Kirjaston historia Kerava. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Arno Savela: Koivukylän koulu, ent. Rekolan yhteiskoulu; Peijaksentie 35; Vantaa. Vantaan kaupunginmuseo. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Antero Pernaja / Rakennushallitus, Suomen valtio: Pengerkatu 16, Torkkelinkatu 6, Helsinki; Helsingin kuvataidelukio, entinen Torkkelin lukio, entinen Helsingin toinen suomalainen lyseo. Finna. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.1.2025.
- ↑ 1970-luku - avotilat ja monikäyttöisyys tavoitteina peruskoulun rakennuksissa www.koulurakennus.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ a b c Härkähaasta kulttuurikampukseksi - Tytyrin ja Anttilan koulujen rakennushistoriaa lohja.emmi.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ a b Heinola-Seuran kevätkokous 2008 heinolaseura.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Porin ruutukaavakeskusta - modernin rakennusperinnön inventointi 2019 cms.pori.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Hämeenlinnan koulut - inventointitiedot hameenlinna.fi. Viitattu 25.1.2025.
- ↑ Matti Karttunen: Savion koulu huhtikuussa 2002. Koulun Juurakkokadun puoleinen fasadi. Kouluhallituksen arkkitehti L.E.Hansenin piirustuksiin perustuva tiilirakennus valmistui vuonna 1930. Koulurakennuksen jatkoksi tehtiin vuonna 1953 jatko-osa ja 1958 matalammat pulpettikattoiset siipiosat (arkkitehdit A.Hytönen ja R-V.Luukkonen). Näihin liittyy puolestaan vuoden 1994 mm. salitiloja sisältävä laajennus (Kaupunkisuunnittelu Oy/arkkitehti Arno Savela). Rappauspinta yhdistää eri aikakausien rakenteita. Finna. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.1.2025.