Assignaatti
Assignaatti oli Ranskan suuren vallankumouksen alussa liikkeelle laskettu, paperirahaa korvannut eräänlainen arvopaperi. Virallinen nimitys oli ”Valtion erityiskassan maksumääräys”, ja niiden katteena käytettiin kuninkaan ja kirkon aiemmin omistamia maa-alueita, myöhemmin myös emigranteilta takavarikoituja tiloja.[1] Assignaatit olivat siis tavallaan omistusosuuskirjoja tähän omaisuuteen, ja niissä oli mainittu osuuden lunastaja, jolle maksettiin korkoa.
.png)
Assignaatteja pidettiin aluksi hyvänä sijoituksena, ja jopa aateliset ja papisto ostivat niitä runsaasti. Niillä alettiin hyvin pian keinotella kuin millä tahansa arvopapereilla.
Pian niiden luonne kuitenkin muuttui: niistä tuli setelirahaa, niitä painettiin katteettomasti ja niiden arvo romahti.[2] Kaikkiaan niitä laskettiin liikkeelle 45,5 miljardia, ja vuonna 1796 niiden arvo oli enää 0,3 % alkuperäisestä.[1] Tuhannet menettivät kaiken omaisuutensa assignaateilla keinottelun vuoksi.
Assignaatit lunastettiin 1797 vain murto-osalla nimellisarvostaan.[2] Lopullisesti assignaatit hävitti direktoriohallitus.
Suomalaiset assignaatit
muokkaaSuomessa assignaatteja on laskenut liikkeelle Turun diskonttolaitos 1800-luvun alussa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Otavan iso Fokus, 1. osa (A-El), s. 225, art. Assignaatit. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 651, hakusana Assignaatit. WSOY, 1997. 951-0-22044-2
- ↑ Seteleitä käteiseksi Taloustaito - Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 27.11.2017.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa
- Ranskan suuren vallankumouksen assignaatit numismaatikko.fi