Aurelianuksen muuri
Aurelianuksen muuri (lat. Muri Aureliani) on Rooman kaupungin antiikin aikaista alkuperää oleva kaupunginmuuri. Sen pituus on noin 19 kilometriä. Muuri rakennettiin Rooman myöhemmällä keisarikaudella vuosina 271–275 ja korvasi varhaisemman Serviuksen muurin. Myöhemmin muuriin on tehty paljon muutoksia, ja se säilyi Rooman puolustusmuurina uudelle ajalle saakka. Muuri on säilynyt nykyaikaan varsin hyvin.[1][2] Sen säilyneistä porteista vaikuttavimpia ovat Porta San Paolo ja Porta San Sebastiano.
| Aurelianuksen muuri | |
|---|---|
| Muri Aureliani | |
 Aurelianuksen muuria Porta Ardeatinan ja Porta San Sebastianon välillä. |
|
| Sijainti | Rooma, Latium, Regio I Latium et Campania, Italia (nyk. Rooma, Latium, Italia) |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | muuri |
| Valmistumisvuosi | 271–275 |
| Pituus | n. 19 km |
 |
|
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaaAntiikin ajan Rooman kaupungissa luotettiin pitkään siihen, että vihollinen torjutaan jossakin kaukana valtakunnan ulkorajoilla. Vanhan Serviuksen muurin annettiin rappeutua, ja kaupunki kasvoi kauas sen ulkopuolelle. 200-luvun puolivälissä barbaarit alkoivat kuitenkin uhata itse pääkaupunkia. Uuden kaupunginmuurin rakentaminen alkoi vuonna 271 keisari Aurelianuksen käskystä[2][3] markomanneja vastaan käydyn sodan jälkeen ja ennen vuonna 272 käytyä sotaa Zenobiaa vastaan.[1][4]
Muurit rakennettiin selvästi suurella kiireellä. Ne valmistuivat vuonna 275,[2] vaikka toisaalta niiden sanotaan valmistuneen keisari Probuksen hallintokaudella (276–282).[1][5] Maxentius korotti muurin rintavarustuksia noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin.[2]
Honorius ja Arcadius paransivat muuria vuosina 401–403. Parannustyöt mainitaan piirtokirjoituksissa Porta Portuensiksessa, Porta Praenestinassa ja Porta Tiburtinassa,[1][6] ja ne mainitsee myös Claudianus.[1][7] Tuolloin muurin yläosa rakennettiin kokonaan uudelleen niin, että muurin korkeus kaksinkertaistui alkuperäisestä.[2] Muurin kuvaus, joka on liitetty Einsiedelnin itinerariumiin, ajoitetaan yleensä tälle aikakaudelle.[1] Teoderikin suorittamat korjaukset käyvät ilmi tiilileimoista[1][8] sekä Cassiodoruksen kertomuksesta.[1][9]
Myöhempi historia
muokkaaKolmannes koko muurista ja kaikki portit kerrotaan tuhotun, kun ostrogootit valtasivat Rooman Totilan johdolla vuonna 546. Tämä on kuitenkin liioittelua.[1][10] Muuri korjattiin Belisariuksen johdolla. Paaveista erityisesti Hadrianus I (772–795) ja Leo IV (847–855) kunnostuttivat muuria. Lisäksi Leo lisäsi uuden muurin osuuden, joka laajensi kaupunkia sen luoteisosassa sulkemalla sisäänsä niin kutsutun Civitas Leoninan eli ”Leon kaupungin” alueen. Rooman senaatti korjautti muurit vuonna 1157. Myös renessanssiajan paavit kunnostuttivat muuria.[1]
Nykyisellään Aurelianuksen muuri on yksi roomalaisen linnoitustekniikan hienoimmista säilyneistä saavutuksista. Suuri osa muurista on edelleen jäljellä, lukuun ottamatta joen itärannalla ollutta osuutta Porta Flaminialta Pons Aureliukselle sekä joen länsipuolella ollutta osuutta Porta Aurelialta Porta Portuensikselle. Ensin mainittu osuus katosi keskiajalla ja viimeksi mainittu paavi Urbanus VIII:n aikana. Mainittu paavi toi uuden Porta Portesen noin 500 metriä lähemmäksi kaupunkia, ja yhdisti sen ja Porta Aurelian (nyk. Porta San Pancrazio) uudella linnoituksella Leon kaupunkiin, jonka Paavali III ja Pius IV olivat linnoittaneet uudelleen. Muutoin muurin linja on säilynyt muuttumattomana Aurelianuksen ajoista lähtien, lukuun ottamatta suurta bastionia, jonka rakensi Antonio da Sangallo nuorempi Paavali III:lle osana suunnitelmaa, jota ei jatkettu.[1]
Muuri säilyi käytössä Rooman puolustusmuurina uudelle ajalle saakka. Viimeisen kerran sen edustalla taisteltiin vuonna 1870, kun Italian kuningaskunnan joukot valtasivat Rooman paavilta. Kun Roomasta tämän jälkeen tuli yhdistyneen Italian pääkaupunki, muuri menetti merkityksensä, ja osia siitä purettiin kaupungin kasvun tieltä vielä 1900-luvun puolelle saakka. Esimerkiksi Porta Salaria kunnostettiin vuonna 1873 sen kärsittyä vaurioita kaupungin valtauksessa, mutta purettiin vuonna 1921. Viimeiset muutokset muuriin tehtiin vuonna 1951, kun siihen avattiin aukko Via Cristoforo Colombolle.[11]
Porta San Sebastianossa toimiva Museo delle Mura eli Rooman muurien museo avattiin vuonna 1970.[11]
Rakennelma
muokkaa
Aurelianuksen muurin pituus on noin 13 roomalaista mailia eli noin 19 kilometriä ja sen sisäpuolelle jäi noin 1 372 hehtaarin kokoinen alue.[2] Muurin paksuus on noin 12 roomalaista jalkaa eli noin 3,5 metriä.[1][2] Muurin korkeus vaihtelee, sillä maanpinnan taso muurin sisäpuolella on yleensä huomattavasti ulkopuolta korkeammalla.[1] Keskimäärin korkeus on noin 8 metriä.[2]
Muuri on varustettu torneilla, jotka sijaitsevat 100 jalan eli noin 29,6 metrin välein. Ne ovat suorakulmaisia ja ulkonevat noin 10 jalkaa eli noin 3 metriä muurista ja kohoavat noin 20 jalkaa eli noin 5,9 metriä muurin yläpuolelle.[1] Portit ovat joko yksittäisiä tai kaksinkertaisia kaaria riippuen niiden tärkeydestä, ja niissä on tornit kummallakin puolella. Joissakin porteissa on myös sisäpihat. Muurin sisäpuolella kulkee vartiotie 13 jalan eli noin 3,8 metrin korkeudella. Se kulkee sekä muurin että tornien läpi.[1] 500-luvulla muurissa oli 383 tornia, 7 020 ampuma-aukkoa, 2 066 suurta ulkosivussa ollutta ikkunaa, 5 poternia ja 116 latriinia.[2]
Muurille valittu linja oli Commoduksen ajan tulliraja, joka oli merkitty kivipylväillä. Muuriin liitettiin olemassa olevia rakenteita noin kuudesosalta sen kokonaispituudesta. Siihen liitettiin esimerkiksi Horti Aciliorumin ja Horti Sallustianin tukimuurit, Castra praetoria, erilaisten akveduktien kaaria Porta Tiburtinalta Porta Praenestinalle sekä Amphitheatrum castrense.[1]
Muurin sisäosa on tehty opus caementiciumista, joka koostuu pääosin tuffikivestä, ja se on päällystetty tiilellä.[1][11] Rakentamisessa käytettiin pääasiassa uudelleen vanhaa tiilimateriaalia.[1]
Portit
muokkaa.jpg)
Aurelianuksen muurissa oli alun perin 18 porttia. Lisäksi muutama portti (suluissa) on lisätty myöhemmin. Portit saivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta alkuperäisen nimensä niiden kautta kulkeneista teistä.[12] Portit olivat pohjoisesta alkaen myötäpäivään:
- Porta Flaminia (nyk. Porta del Popolo) – portin kautta kulki Via Flaminia
- Porta Pinciana
- Porta Salaria – portin kautta kulki Via Salaria
- (Porta Pia)
- Porta Nomentana – portin kautta kulki Via Nomentana
- Porta praetoriana – Castra praetorian pohjoisportti
- Porta Chiusa – Castra praetorian eteläpuolella
- Porta Tiburtina (nyk. Porta San Lorenzo) – portin kautta kulki Via Tiburtina
- Porta Praenestina (nyk. Porta Maggiore) – portin kautta kulki Via Praenestina
- (Porta San Giovanni)
- Porta Asinaria – portin kautta kulki Via Asinaria
- Porta Metronia
- Porta Latina – portin kautta kulki Via Latina
- Porta Appia (nyk. Porta San Sebastiano) – portin kautta kulki Via Appia
- Porta Ardeatina – portin kautta kulki Via Ardeatina
- Porta Ostiensis (nyk. Porta San Paolo) – portin kautta kulki Via Ostiensis
- Porta Portuensis
- Porta Aurelia (nyk. Porta San Pancrazio) – portin kautta kulki Via Aurelia
- Porta Septimiana (nyk. Porta Settimiana)
- Porta Aurelia nova eli Porta Sancti Petri
- (Porta Cornelia) – portin kautta kulki Via Cornelia; tuli osaksi Aurelianuksen muuriin kytkeytyneitä linnoitteita, kun Hadrianuksen mausoleumi muutettiin linnoitukseksi
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Muri Aurliani”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Claridge, Amanda: Rome. An Oxford Archaeological Guide, s. 61. (Second edition) Oxford: Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-954683-1 (englanniksi)
- ↑ The Aurelian Walls Museo delle Mura. Arkistoitu 5.7.2015. Viitattu 4.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Historia Augusta, Aurelianus 21, 39; Aurelius Victor: De caesaribus 35; Eutropius: Breviarium Historiae Romanae 9.15; Orosius: Historiae adversus paganos 7.23; Hieronymus: Chronicon, anno Abrahae 2290.
- ↑ Zosimos: Uusi historia (Nea historia) 1.49.
- ↑ CIL VI.1188–1190.
- ↑ Claudianus: Panegyricus de sexto consulatu Honorii Augusti 529.
- ↑ CIL XV.1665 b, 27.
- ↑ Cassiodorus: Variae epistolae 2.34; Chronica 2.160 (500 jaa.); vrt. Chronica 1.324.67; 2.283.14, jos moenia viittaa vain kaupungin muureihin.
- ↑ Prokopios: Goottisodat (Bellum Gothicum) 3.22, 3.24.
- ↑ a b c Wall of Aurealian Oxford Classical Dictionary. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Porta Appia”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Cozzi, Laura G.: Le porte di Roma. Roma: Franco Spinosi Editore, 1968. (italiaksi)
- Quercioli, Mauro: Le mura e le porte di Roma. Roma: Newton Compton, 1982. (italiaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aurelianuksen muuri Wikimedia Commonsissa
