Burgundi
Burgundi[1] (ransk. Bourgogne, 
kuuntele ääntämys (ohje)) on Keski-Ranskassa, Juravuoriston länsipuolella, Saônejoen laaksossa ja Loirejoen itäpuolella sijaitseva alue, joka tunnetaan varsinkin bourgogneviiniä tuottavista viinitarhoistaan. Alueen merkittävin kaupunki on Dijon. Burgundi on myös historiallinen maakunta, hallintoalue ja valtio, joka on historiansa aikana käsittänyt lukuisia erikokoisia alueita Keski- ja Etelä-Euroopassa.
| Burgundi Bourgogne | ||
|---|---|---|
|
| |
| lippu | vaakuna | |
| Sijainti | ||
| ||
Hallinto
| ||
| Hallintopääkaupunki | Dijon (31.12.2015 asti) | |
| Alueneuvoston puheenjohtaja |
François Patriat (PS) (2004-2015) | |
| Departementit | Côte-d'Or Nièvre Saône-et-Loire Yonne | |
| Arrondissementit | 15 | |
| Kantonit | 174 | |
| Kunnat | 2 045 | |
Tilastotiedot
| ||
| Pinta-ala1 | 31 582 km² | |
| Väkiluku | (sijalla 16.) | |
| - 2006 arvio | 1 624 000 | |
| - 1999 väestölaskenta | 1 610 067 | |
| - Väestötiheys (2006) | 51/km² | |
Historia
muokkaa
Burgundin nimi on peräisin itägermaaniselta burgundien kansalta, joka kansainvaellusten aikaan siirtyi 200-luvulla ensin Oderilta Mainin yläjuoksulle. Myöhemmin suuri osa heistä siirtyi Reinin länsipuolelle. Vuonna 413 kuningas Guntier perusti Reinin varsille ensimmäisen burgundilaisen valtakunnan, jonka pääkaupunkina oli Warma. Näihin aikoihin burgundilaiset kääntyivät kristinuskon areiolaiseen muotoon, minkä vuoksi he joutuivat huonoihin väleihin roomalaisten kanssa. Vuonna 435 he ryhtyivät taistelemaan roomalaista maaherra Attiusta vastaan, joka liittoutumalla hunnien kanssa voitti heidät kaksi vuotta myöhemmin perusteellisesti. Guntierin perustama valtakunta tuhoutui, ja burgundilaiset asettuivat Attiuksen suostumuksella asumaan Rhônen varsille. Sinne heidän kuninkaansa Gundioch perusti vuonna 443 toisen burgundilaisvaltakunnan, joka ulottui nykyisen Sveitsin länsiosista Välimereen saakka.[2]
Gundiochin kuoltua vuonna 473 Burgundin valtakunta jakautui kolmeen osaan, joiden pääkaupungit olivat Lyon, Vienne ja Genève. Vuonna 533 Klodvigin pojat tekivät niistä lopun, ja ne liitettiin frankkien valtakuntaan osana Neustriaa, mutta ne saivat pitää omat lakinsa ja laitoksensa. Sen jälkeen kun merovingien valtakunta vuonna 561 hajosi, mainitaan Burgundi toisinaan jälleen itsenäisenä valtakuntana.[2]
Sen jälkeen kun Kaarle Suuren laaja valtakunta 800-luvulla oli hajonnut, syntyi kolme burgundilaista valtiota. Cisjuraaniseen Burgundiin eli Ala-Burgundiin kuuluivat Rhônen alajuoksun ja Saônen varsilla olevat alueet, Transjuraaniseen Burgundiin eli Ylä-Burgundiin taas nykyisen Sveitsin länsiosat ja Franche-Comté. Lisäksi entisen Burgundin valtakunnan pohjoisosiin syntyi Burgundin herttuakunta.[2][3]
Cisjuraanisen Burgundin perusti Viennen kreivi Boso vuonna 879. Sen pääkaupunkina oli Arles, minkä vuoksi käytettiin myös nimeä Arletum. Transjuraanisen Burgundin taas perusti Welfien sukuun kuulunut kreivi Rudolf vuonna 888.[2] Hänen poikansa Rudolf II tuli vuonna 933 molempien kuninkaaksi, minkä jälkeen yhdistynyttä valtakuntaa sanottiin Burgundin kuningaskunnaksi eli Arlesin kuningaskunnaksi. Rudolf II:n pojanpoika Rudolf III testamenttasi valtakuntansa Saksan keisarille, minkä vuoksi se vuonna 1034 liitettiin Saksan valtakuntaan.[4] Saksan keisarin valta kuitenkin heikkeni jatkuvasti, ja Burgundi jakautui useaan itsenäiseen osaan. Vähitellen useimmat niistä liitettiin Ranskaan, lukuun ottamatta nykyisin Sveitsiin kuuluvia alueita.[2]
Burgundin herttuakunnan perusti kreivi Boson veli Rikhard vuonna 884. Se käsitti Châlons-sur-Saônen ja Châtillon-sur-Seinen välisen alueen. Rikhadrin poika Rudolf tuli vuonna 929 Ranskan kuninkaaksi, minkä jälkeen alueesta kiisteltiin. Hugo Capet'n poika Robert II antoi sen pojalleen Henrikille noin vuonna 1017. Kun tämä vuonna 1032 tuli kuninkaaksi, hän luovutti Burgundin veljelleen Robertille, josta tuli vanhemman burgundilaissuvun kantaisä. Suku kuitenkin sammui vuonna 1361, minkä jälkeen Ranskan kuningas Juhana II luovutti Burgundin pojalleen, Valois'n kreivi Filipille, joka jo aikaisemmin oli saanut hallittavakseen naapurialueen, Saksan keisarikuntaan kuuluneen Burgundin vapaakreivikunnan (ransk. Franche-Comté de Bourgogne, mistä johtuu tämän alueen myöhempi nimi Franche-Comté). Avioliittonsa perusteella Filip sai hallintaansa myös Flanderin ja ostamalla muitakin läänitysalueita, ja niinpä Burgundista tuli mahtava valtio. Sitä 1400-luvulla hallinnut herttua Filip III Hyvä asettui Englannin ja Ranskan välisessä satavuotisessa sodassa Englannin puolelle ja hallintaansa Alankomaat lähes kokonaisuudessaan.[2]
Filip III Hyvän seuraaja Kaarle Rohkea oli Burgundin viimeinen herttua. Hän yritti valloittaa vielä Lothringenin ja koko Sveitsin, mutta Ranskan kuningas Ludvig XI asettui häntä vastustamaan. Kaarle sai surmansa taistelussa vuonna 1477, minkä jälkeen Ludvig XI aikoi ottaa hallintaansa kaikki hänen maansa, mutta joutui riitaan Kaarlen tyttären Marian, Itävallan arkkiherttua Maksimilian I:n puolison kanssa. Lopulta vuosina 1482 ja 1493 tehdyissä rauhansopimuksissa päätettiin, että alkuperäinen Burgundin herttuakunta joutui Ranskalle, mutta Kaarle Rohkean muut alueet Maksimilianille. Viimeksi mainittu yhdisti nämä alueet vuonna 1512 Burgundilaiseksi piiriksi, joka kuului Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Myöhemmin Maksimilian luovutti nämä alueet pojalleen Filipille, jonka kuoltua ne vuonna 1508 joutuivat tämän pojalle, keisari Kaarle V:lle ja tämän jälkeen Habsburgien espanjanaiselle sukuhaaralle.[2]
Vuonna 1678 Ranska sai Nijmegenin rauhassa myös Burgundin vapaaherttuakunta eli Franche-Comtén.[2] Tämän jälkeen sekä Burgundi että Franche-Comté olivat Ranskan maakuntia. Ne kuitenkin lakkautettiin hallinnollisina alueina Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1790, kun Ranska jaettiin departementteihin.[5]
Vuonna 1982 Ranskaan perustettiin departementteja laajemmat hallintoalueet ransk. Régions), joista monet saivat nimensä historiallisten maakuntien mukaan. Yksi näistä oli Burgundi (ransk. Bourgogne).[6] Vuonna 2015 se yhdistettiin Franche-Comtén kanssa Burgundi-Franche-Comtén hallintoalueeksi.[7]
Hallinnolliset alueet
muokkaaBurgundi oli yksi 27 vanhasta Ranskan suuralueesta. Vuoden 2016 alusta se on ollut osa Burgundi-Franche-Comtén hallintoaluetta.[7] Dijon on Burgundin keskuspaikka ja Burgundi-Franche-Comtén pääkaupunki. Burgundin alueen asukasluku oli 1 610 067 (1999) ja pinta-ala 31 582 km². Siihen kuului neljä departementtia:
- Côte-d'Or (nro 21)
- Nièvre (58)
- Saône-et-Loire (71)
- Yonne (89).
Kaupunkeja
muokkaaKatso myös
muokkaa- Burgundilainen risti on okainen Andreaksen risti, vinoristi.
- Burgundin kanava, vuosina 1775–1832 rakennettu Saône- ja Yonnejoet yhdistävä kanava Ranskassa.
- Burgundin portti, Juravuoriston ja Vogeesien välinen laakso Ranskassa, Belfortin kaupungin tuntumassa.
- Burgundinpata
- Vézelayn apottiluostari
- Fontenayn apottiluostari
Lähteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Kerkko; Paikkala, Sirkka: Eksonyymit (verkkoversio teoksesta Pariisista Papukaijannokkaan – suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) 28.2.2019. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.3.2019.
- ↑ a b c d e f g h ”Burgundi”, Iso tietosanakirja, 2. osa (Berylli-Edmund), s. 427-428. Otava, 1932.
- ↑ Jarl Gustafson: ”Viikinkiretket, kristinuskon leviäminen, suom.-ugr. heimot”, Historian kartasto, s. 13. (Euroopan valtiollinen kartta noin vuodelta 950; lähde nimille Ylä- ja Ala-Burgundi) WSOY, 1967.
- ↑ Arles, Kingdom of Encyclopedia.com. Viitattu 21.2.2025.
- ↑ /”Departementti”, Iso tietosanakirja, 2. osa (Berylli-Edmund), palsta 1075. Otava, 1932.
- ↑ Les régions en France. Les Analyses de Population & Avenir, 2025, nro 53, s. 1-23. Artikkelin verkkoversio. (ranskaksi)
- ↑ a b La nouvelle nomenclature des codes régions 18.10.2015. insee.fr. Viitattu 28.5.2016. (ranskaksi)