Capheatoninterrieri
Capheatoninterrieri (Capheaton Terrier) on brittiläinen koirarotu, joka ei ole FCI:n tunnustama.
Capheatoninterrieri | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa |
![]() ![]() |
Määrä |
Suomessa ei yhtään; Englannissa 200-300 |
Rodun syntyaika | 1988 |
Alkuperäinen käyttö | ketun ja kaniinin metsästys, rottien tappaminen |
Nykyinen käyttö | rottakoira, metsästyskoira, seurakoira |
Muita nimityksiä | Capheaton Terrier |
FCI-luokitus | ei |
Ulkonäkö | |
Säkäkorkeus | 23–33 cm |
Väritys | kastanjanruskea ja ruosteenpunainen (tan); molemmat tummalla maskilla |
Ulkonäkö
muokkaaCapheatoninterrierin korvat ovat riippuvat ja rinnanympärys on enimmillään 43 cm. Alkuperämaassa kannukset poistetaan syntymän jälkeen ja häntä typistetään. Sekä sileä että karkea karvamuunnos tunnetaan. Väritys on joko kastanjanruskea tai ruosteenpunainen (tan), ja molemmissa tulee olla tumma maski. Tämä värisävy on terriereille hyvin epätyypillinen ja poikkeuksellinen. Säkäkorkeus vaihtelee 23–33 cm välillä.[1]
Luonne ja käyttäytyminen
muokkaaRotu on erittäin uskollinen ja omistajaansa kiintynyt, minkä vuoksi se ei pidä yksinolosta. Se on oppivainen, leikkisä ja helppo kouluttaa, ja se tulee normaalisti hyvin toimeen lasten kanssa. Sen tulee kuitenkin osoittaa selkeää riistaviettiä ja metsästyshalukkuutta, minkä vuoksi se ei välttämättä pysty elämään samoissa tiloissa muiden lemmikkien kanssa. Pääasiallinen käyttötarkoitus onkin kettujen ja kaniinien ajuemetsästys viljapelloilla ja pensasaitojen luona, ja työssään se on ehdottoman peloton ja sitkeä. Lisäksi se on etevä rottakoira ja erinomainen seurakoira.[1]
Alkuperä
muokkaaCapheatoninterrieri on kotoisin Koillis-Englannin Northumberlandissa sijaitsevasta Capheatonin kylästä. Vuonna 1984 kyseisessä kylässä asuva maanomistaja Suzy Browne Swinburne osti tuntematonta alkuperää olevan terrierin nimeltä Dougal. Hän ihastui koiraan niin, että halusi siirtää sen luonteen ja ulkonäön eteenpäin seuraaville sukupolville. Vuonna 1988 hän aloitti jalostuksen astuttamalla Bramble-nimisen terrierinartun Dougalilla. Seuraava sukupolvi risteytettiin vuorostaan Jack Russell -terrierin ja lancashirenkarjakoiran kanssa. Näin oli luotu pohja uudelle rodulle, joka alkoi saavuttaa suosiota Northumberlandin kreivikunnassa. Capheaton Terrier Society perustettiin vuonna 2004 ja se yrittää paraikaa etsiä lisää capheatoninterrierin omistajia populaation määrän kartoittamiseksi ja rekisterin ylläpitämiseksi.[1]
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ a b c Leed, C. (2004). Capheaton Terrier (Arkistoitu – Internet Archive). Dogs of the World. Viitattu 7.10.2013.