Dynorfiinit

Dynorfiinit ovat luokka hermoston välittäjäaineina toimivia endogeenisia opioidipeptidejä.^[1] Ne muodostuvat esiasteena toimivasta prodynorfiini-proteiinista, josta ensymaattisesti pilkotaan erilaisia aktiivisia peptidejä: dynorfiini A, dynorfiini B ja α/β-neoendorfiini. Dynorfiineja on eri puolilla keskushermostoa, mutta korkeimpina pitoisuuksina niitä löytyy hypotalamuksesta, ydinjatkeesta, aivosillasta, keskiaivoista ja selkäytimestä.

Dynorfiinit vaikuttavat elimistössä κ-opioidireseptorin välityksellä. Dynorfiinit toimivat muun muassa kipujärjestelmän säätelijöinä ja ruokahalun ylläpitäjinä. Niillä on katsottu olevan myös yhteys lääke- ja huumeriippuvuuteen^[2].

Lähteet

↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 176. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
↑ Shippenberg TS, Zapata A, Chefer VI.: Dynorphin and the pathophysiology of drug addiction. Pharmacol Ther., 2007, nro 116(2), s. 306–21. PubMed:17868902

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[BI4-1] Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 176. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

[2] Shippenberg TS, Zapata A, Chefer VI.: Dynorphin and the pathophysiology of drug addiction. Pharmacol Ther., 2007, nro 116(2), s. 306–21. PubMed:17868902

[1]

[2]