Elisabet Stuart
Elisabet Stuart (19. elokuuta 1596 – 13. helmikuuta 1662 Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta) oli englantilainen prinsessa ja Skotlannin kuningasperheen jäsen.[1]
Suku
muokkaaElisabet oli Englannin kuningas Jaakko I:n ja Tanskan prinsessa Anna Tanskalaisen ainoa aikuiseksi asti elänyt tytär.[1] Hänet nimettiin kuningatar Elisabet I:n mukaan. Elisabet Stuartin isä oli alkujaan Skotlannin kuningas, mutta peri myös Englannin valtaistuimen vuonna 1603.
Avioliitto ja lapset
muokkaaElisabet avioitui Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V:n kanssa vuonna 1613. Englanti joutui Elisabetin avioliiton takia mukaan kolmikymmenvuotiseen sotaan, jonka aikana hänen puolisonsa Fredrik oli lyhyesti myös Böömin kuninkaana talvella 1619–1620 eli ns. Talvikuningas.
Elisabet synnytti kaikkiaan 13 lasta.
Englannin kruununperimys
muokkaaYksi lapsista oli Sofia von der Pfalz Hannover, joka julistettiin myöhemmin Englannin kruununperijäksi, kun parlamentti vuonna 1701 määräsi Act of Settlement lailla valtaistuimelle nousevaksi Jaakko I:n protestanttisen jälkeläisen. Sofia kuitenkin kuoli ennen kuin serkuntyttärensä kuningatar Anna, joten hänen poikansa Yrjö I peri vaatimuksen kruunuun ja nousi vuonna 1714 Ison-Britannian valtaistuimelle.
Samalla Hannover-suku nousi valtaan, kun Stuartit oli syrjäytetty valtaistuimelta. Näin Elisabet on kaikkien myöhempien brittimonarkkien esiäiti tyttärenpoikansa kautta. Elisabet kuoli 66-vuotiaana Lontoossa helmikuussa 1662 ollessaan veljenpoikansa Kaarle II:n vieraana.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Elizabeth Stuart Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.4.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elisabet Stuart Wikimedia Commonsissa
