Fritz Arthur Jusélius

Fritz Arthur Jusélius (13. kesäkuuta 1855 Pori – 8. helmikuuta 1930 Pori) oli suomalainen varakas liike- ja teollisuusmies, vuorineuvos sekä elinkeinoelämän vaikuttaja. Hän toimi aktiivisesti Porin kunnallispolitiikassa ja edusti useina vuosina Poria porvarissäädyssä säätyvaltiopäivillä. Hän keräsi valtavan omaisuuden puutavarakaupalla, jonka parissa hän työskenteli 50 vuotta. Omaisuutensa hän säätiöi tukemaan lääketieteellistä tutkimusta.

Jusélius vuonna 1905

Elämäkerta

Juselius kävi Turun kauppaopiston ja oli ensin toiminimi Victor Forseliuksen palveluksessa Turussa ja sitten työssä Pohjoismaiden Osakepankin Turun konttorissa. Täältä hän siirtyi puutavara-alalle Poriin ja palveltuaan siellä parissa alan liikkeessä hän perusti oman puutavaraliikkeen Poriin vuonna 1877. Liike kasvoi nopeasti ja lukeutui pian Suomen suurimpien ja johtavien puutavaraliikkeiden joukkoon. Juselius alkoi perustaa sahojaan kasvavaan metsään eikä hän hyväksynyt suurten sahojen rakentamista. Juselius toimi aluksi yhdessä porilaisen kauppiaan F. W. Petrellin kanssa, mutta tämän kuoltua 1890 hän otti haltuunsa koko liikkeen, jota hän laajensi ja perusti sen yhteyteen laivanvarustamon ja pari tytäryhtiötä sekä liitti siihen useita maatiloja. Juseliuksella oli kuollessaan omistuksessaan 35 maatilaa, useimmat niistä Viipurin läänissä. Juselius teki useita liikematkoja kaikkiin Euroopan maihin, etenkin Espanjaan ja Portugaliin. Juselius kuului myös muun muassa Porin Puuvilla Oy:n ja Porin Tulitikkutehtaan johtohenkilöihin sekä oli osakkaana Leppäkosken Tehdas Oy:ssä ja Turun Osakepankin hallintoneuvoston jäsenenä. Hän oli useita vuosia Porin köyhäinhoitohallituksen ja rahatoimikamarin varapuheenjohtajana ja edusti porvarissäädyssä Porin kaupunkia säätyvaltiopäivillä 1897—1905. Vuorineuvoksen arvonimen hän sai 1919.

F.A. Jusélius solmi avioliiton porilaisen porvaristytön, Blenda Theresia Moliisin kanssa 18.11.1882. Pariskunnan ensimmäinen lapsi Thyra Theresia syntyi 13.4.1884, mutta Thyra menehtyi vajaan viiden kuukauden kuluttua. Toinen tytär Sigrid Jusélius syntyi 17.5.1887. Tytär oli isälleen kaikki kaikessa, ja vaikka Sigrid kuusivuotiaana vanhempiensa eropäätöksen jälkeen (v.1894) muutti äitinsä mukana Tukholmaan, ei yhteydenpito Juséliuksen ja hänen välillä vähentynyt ollenkaan. Kun vanhempien avioero oli vahvistettu, Sigrid muutti äitinsä kanssa takaisin Suomeen v. 1895. He asettuivat asumaan Turkuun, jossa Sigrid myös kuoli 11-vuotiaana 19. kesäkuuta 1898 keuhkotautiin, jonka hän sai tuhkarokon jälkitautina. Tyttären kuolema oli Juséliukselle suuri järkytys, ja hän halusi muistaa tytärtään kaikin keinoin. Hän rakennuttikin Porin Käppärän hautausmaalle Sigridin muistoksi Juseliuksen mausoleumin – rakennuksen, josta hänet nykyään parhaiten tunnetaan.

Vuosi ennen Sigridin kuolemaa, 19.4.1897, Jusélius solmi toisen avioliittonsa Edith Augusta Petrellin kanssa (s.1857). Edith oli Juséliuksen monivuotisen liikekumppanin Fredrik Werner Petrellin leski. Avioliitto päättyi 19 vuoden kuluttua, kun Edith menehtyi Tukholmassa 31.12.1916. Kolmannen avioliittonsa Jusélius solmi 5.10.1918 Berta Concordia Karlssonin kanssa. Berta oli syntynyt Ruotsin Västeråsissa 18.2.1887. Kolmas avioliitto jäi vain viiden vuoden mittaiseksi, koska Berta kuoli 16.3.1923. Kummassakaan avioliitossa ei syntynyt enää lapsia.

Mausoleumin lisäksi Porin kaupungissa näkyy Juséliuksen kädenjälki massiivisen, Porin Pohjoisrantaa dominoivan Porin puuvillatehtaan muodossa. Sen hän perusti yhdessä muutaman muun liikemiehen kanssa vuonna 1898, ja toimi myös hallituksen puheenjohtajana elämänsä loppuun asti. Jusélius mausoleumin lisäksi hän perusti 3. toukokuuta 1927 Sigrid Juséliuksen säätiön. Säätiö on vielä nykyäänkin yksi Suomen varakkaimpia säätiöitä, ja se jakaa edelleen apurahoja lääketieteen tutkimuksia varten.

Jusélius oli porvarissäädyssä Porin edustaja valtiopäivillä 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.

Lähteet

• Mauranen, Tapani: ”Fritz Arthur Jusélius”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 512–513. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
• Nordling-Nortamo, Hj. Fritz Arthur Jusélius. F.A. Jusélius. Muistokirjoitus julkaissut Sigrid Juséliuksen säätiö. Helsinki 1941.

Aiheesta muualla

• Satakunnan Museon Teollisuustyön jäljillä (Arkistoitu – Internet Archive) -verkkoaineisto
• Juséliuksen perheen esineistöä Satakunnan Museon kokoelmissa
• Sigrid Juséliuksen säätiö (Arkistoitu – Internet Archive)