FS Châteaurenault (1898)

Châteaurenault oli vuonna 1898 vesillelaskettu Ranskan laivaston panssarikansiristeilijä, jossa oli aseistuksena raskas 164 millimetrin tykki keulassa ja perässä tykkikilpien suojaamina. Apuaseet oli sijoitettu aluksen kyljille. Aluksella oli neljä tasavälein asennettua savuhormia ja kaksi tappimastoa.

Châteaurenault
Châteaurenault
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Société Nouvelle des Forges et Chantiers de la Méditerranée, La Seyne
Kölinlasku	23. toukokuuta 1896
Laskettu vesille	12. toukokuuta 1898
Palveluskäyttöön	10. lokakuuta 1902
Poistui palveluskäytöstä	uponnut sukellusveneen SM UC-38 torpedoimana 14. joulukuuta 1917
Tekniset tiedot
Uppouma	8 200 t
Pituus	140 m
Leveys	18 m
Syväys	7,5 m
Koneteho	24 000 shp
Nopeus	24 solmua
Miehistöä	625
Aseistus
Aseistus	2 × Canon de 164 mm Modèle 1893 6 × Canon de 138 mm Modèle 1893 2 × Canon de 65 mm Modèle 1881 12 × Canon de 47 mm Modèle 1885 3 × Hotchkiss 37 mm
Infobox OK

Valmistus

Meriministeri Faure julkisti 4. marraskuuta 1894 uuden luettelon valmistettavista aluksista vuoden 1895 budjettiin, jolloin Tréboulin suunnittelema tukikohta risteilijä Jeanne d'Arc korvattiin kahdella croiseur à grande vitessellä ja kahdella kolmannen luokan tukikohta risteilijällä. Suunniteltavien alusten uppouman tuli olla 8 500 tonnia ja nopeuden 23 solmua keskimääräisellä kuormalla ja 20 solmua normaaliuppoumalla. Conseil de travaux hyväksyi 23. heinäkuuta 1895 Forges et Chantiers de la Méditerranéen La Seynen telakalla olleen suunnittelijan Laganen piirustukset pienin muutoksin. Tammikuussa 1896 aluksen valmistukseen tarvittava rahoitus varmistui budjetissa nimellä Croiseur rapide No.2, mikä muutettiin tammikuussa 1897 Croiseur de 1re Classeksi.

Châteaurenaultiksi 13. syyskuuta 1895 nimetyn aluksen tilaus vahvistettiin 12. lokakuuta 1895. aluksen köli laskettiin 23. toukokuuta 1896 Société Nouvelle des Forges et Chantiers de la Méditerranéen La Seynen telakalla ja saman yhtiön Le Havren telakka toimitti propulsiojärjestelmän vaatimat höyrykoneet ja kattilat. Alus laskettiin vesille 12. toukokuuta 1898. Aluksen vasen höyrykone ja kattilat asennettiin 26. syyskuuta 1898 ja oikean puoleiset 15. lokakuuta. Alus otettiin palvelukseen 24. lokakuuta 1899 koeajoja varten, joissa havaittu propulsiojärjestelmän aiheuttama tärinä viivästytti koeajojen hyväksyntää aina heinäkuuhun 1902. Laivasto otti aluksen palvelukseen 10. lokakuuta 1902.

Palvelus

Alus lähti 30. lokakuuta 1902 Toulonista Kaukoitään, mistä sen piti vapauttaa D'Entrecasteaux. Alus vaurioitui 7. marraskuuta 1904 osuttuaan Phan Rangissa kartoittamattomaan kariin. Alus lähti 23. toukokuuta 1905 kotimatkalle korjattavaksi, kun Guichen vapautti sen tehtävistään.

Alus palautettiin palvelukseen 15. tammikuuta 1910 Cherbourgissa liitettynä Välimeren laivueeseen. Matkalla Touloniin alus ajoi 30. tammikuuta huonossa säässä karille Spartelin edustalla. Du Chayla ja kaksi Gibraltarilta saapunutta hinaajaa irrottivat aluksen karilta, minkä jälkeen Victor Hugo hinasi vaurioituneen aluksen Gibraltarilta Touloniin. Alus oli 1911-1913 Atlantin laivueen koulutusdivisioonan lippulaivana.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa alus palautettiin palvelukseen. Se partioi Englannin kanaalissa ja Välimerellä, kunnes se siirrettiin helmikuussa 1916 Länsi-Afrikkaan etsimään kaappari Möweä. Syyskuusta 1916 alus oli joukkojenkuljetusaluksena kuljettaen sotilaita Salonikaan ja Iteaan. Alus pelasti 5. lokakuuta Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneen SM U-35 torpedoiman SS Gallian eloonjääneitä kaikkiaan alukselta pelastettiin noin 1 200 miestä. Alukselle asennettiin joulukuussa pelastusvälineistöä ja henkilöstölle suojatiloja.

Saksan keisarikunnan laivaston sukellusvene SM UC-38 havaitsi 14. joulukuuta 1917 Joonianmerellä Cape Ducaton edustalla aluksen ja sitä saattaneet Mameluckin, Rouenin ja Lansquenetin. Sukellusveneen laukaisema torpedo osui Châteaurenaultin keskilaivaan. Aluksella olleet sotilaat evakuoitiin hävittäjiin. Troolari Balsamine liittyi pelastustyöhön yrittäen samalla ottaa vaurioituneen risteilijän hinaukseen. Sukellusvene laukaisi alukseen toisen torpedon, jonka osuttua alus upposi nopeasti. Hävittäjien syvyyspommit pakottivat sukellusveneen pintaan, jolloin miehistö jätti aluksen ennen sen upottamista.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. London: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
• Roberts, Stephen S.: French Warships in the Age of Steam 1859–1914: Design, Construction, Career and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2021. ISBN 978-1-5267-4533-0 (englanniksi)

Viitteet

Edeltäjä: Guichen

Ranskan laivaston risteilijäluokat

Seuraaja: D'Estrées-luokka

Ranskan laivaston alusluokat I maailmansodassa

X peruutettu • S yksittäinen alus