Fruktoosi

Fruktoosi
Tunnisteet
IUPAC-nimi	(3S,4R,5R)-1,3,4,5,6-pentahydroksiheksan-2-oni
CAS-numero	57-48-7
PubChem CID	5984
SMILES	C(C(C(C(C(=O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C6H12O6
Moolimassa	180,2 g/mol
Sulamispiste	103 °C
Tiheys	1,694
Liukoisuus veteen	Veteen 778 g/l (25 °C)
	Infobox OK

Fruktoosi eli hedelmäsokeri (C₆H₁₂O₆) on sokeri, jota esiintyy hunajassa ja kaikissa hedelmissä. Ihminen maistaa fruktoosin noin kaksi kertaa niin makeana kuin sakkaroosin eli tavallisen ruokosokerin.

Fruktoosin moolimassa on 180,2 g/mol, sulamispiste (hajoaa) 103–105 °C, itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 57-48-7.

Toisin kuin glukoosi eli rypälesokeri, fruktoosi voi metabolisoitua ihmisillä ainoastaan maksassa. Kun tavallinen sokeri (sakkaroosi eli ruokosokeri) pilkkoutuu ruoansulatuselimistössä, siitä syntyy fruktoosia ja glukoosia.

Valmistus

Fruktoosia valmistetaan kromatografisen erotuksen, hydrauksen, kiteytyksen ja ioninvaihdon avulla esimerkiksi sokerijuurikkaasta. Fruktoosin teollinen valmistus on suomalainen keksintö, ja fruktoosin kaupallinen tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopun Suomessa. Sitä valmistettiin suomalaisesta sokerijuurikkaasta.^[2]

Fruktoosin valmistetus aloitettiin vuonna 1968 Suomen Sokeri Oy:n Kotkan tehtaalla. Noin 90 prosenttia tehtaan tuottamasta fruktoosista meni vientiin vuonna 2011^[2].

Terveysvaikutukset

Fruktoosin terveysvaikutuksia alettiin tutkia laajemmin 1970-luvun alussa esimeriksi Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella. Fruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti^[3], sillä sen glykeeminen indeksi on vain 19, mikä on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi tavalliseen pöytäsokeriin eli ruokosokeriin (65) tai perinteiseen suomalaiseen ruisleipään (68)^[4]. Fruktoosi imeytyy sen vuoksi hitaammin vereen kuin esimerkiksi tavallinen sokeri, joten se ei aiheuta nopeita verensokerin heilahteluja. Hedelmäsokeri soveltuu tämän vuoksi hyvin etenkin diabeetikoille ja pitää myös näläntunnetta pidempään poissa. Vaikka fruktoosin kalorimäärä on sama kuin tavallisella sokerilla, siitä saatava kokonaiskalorimäärä jää pienemmäksi kuin sokerista saadun, koska sitä tarvitaan makeutensa vuoksi vähemmän.^[5]

2000-luvulla on alettu kuitenkin julkaista tutkimuksia, joiden mukaan fruktoosi saattaa altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, rasvamaksalle ja kakkostyypin diabetekselle sekä hidastaa oppimista ja heikentää muistia. Fruktoosi saattaa olla myös muita sokereita lihottavampaa, koska se ei tuota niiden tavoin kylläisyyden tunnetta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on esitetty, että fruktoosi olisi jopa ruokosokeria haitallisempaa. Ruoansulatuksessa ruokosokeri metabolisoituu hedemäsokeriksi ja glukoosiksi, mutta glukoosi lieventää edellä mainittuja fruktoosiin liittyviä riskejä.^[6] Ruokosokerin sisältämä glukoosi lisää kuitenkin huomattavasti fruktoosin imeytymistä, joka on vähäistä silloin, kun fruktoosia nautitaan ilman muita sokereita^[7].

Yli sadan gramman päivittäisiä fruktoosiannoksia pidetään haitallisina osalle ihmisistä, mutta 60 gramman annokset eivät aiheuta todennäköisesti haittavaikutuksia.^[7]

Hedelmissä on yleensä alle puolet fruktoosia lopun ollessa lähinnä glukoosia (rypälesokeria) eli hedelmissä on suhteellisen paljon verensokeria erittäin nopeasti nostavaa glukoosia. Hedelmät nostavat verensokeria kuitenkin hitaammin kuin esimerkiksi ruokosokerista ja vedestä valmistettu liuos, koska ne sisältävät kuituja.^[6]

Katso myös

Fruktosemia eli fruktoosi-intoleranssi (HFI)

Lähteet

↑ D-Fructose NLM Viitattu 12.06.2012
↑ ^a ^b Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
↑ Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
↑ Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
↑ Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
↑ ^a ^b Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.
↑ ^a ^b Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset, s. 17–18. THL, TYÖPAPERI 4/2014.

Aiheesta muualla

Hiilihydraatit

Pääjoukko	aldoosi ketoosi pyranoosi furanoosi
Geometria	pentoosit heksoosit heptoosi sykloheksaanikonformaatio anomeeri mutarotaatio
Suuri / pieni	glyseraldehydi dihydroksiasetoni erytroosi treoosi erytruloosi sedoheptuloosi
Pentoosit	riboosi arabinoosi ksyloosi lyksoosi ribuloosi ksyluloosi
Heksoosit	glukoosi galaktoosi mannoosi guloosi idoosi taloosi alloosi altroosi fruktoosi sorboosi tagatoosi psikoosi fukoosi ramnoosi
Disakkaridit	sakkaroosi laktoosi trehaloosi maltoosi sellobioosi
Polysakkaridit	glykogeeni tärkkelys selluloosa kitiini amyloosi amylopektiini stakyoosi inuliini dekstriini pullulaani
Glykosaminoglykaanit	hepariini kondroitiinisulfaatti hyaluronaani heparaanisulfaatti dermataanisulfaatti kerataanisulfaatti
Aminoglykosidit	kanamysiini streptomysiini tobramysiini neomysiini paromomysiini apramysiini gentamisiini netilmysiini amikasiini

[nlm-1] D-Fructose NLM Viitattu 12.06.2012

[:0-2] Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.

[3] Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.

[Atkinson2008-4] Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.

[5] Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.

[hs-6] Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.

[:1-7] Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset, s. 17–18. THL, TYÖPAPERI 4/2014.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]