Glukoosisiirappi
Glukoosisiirappi on kirkas, väritön, jähmeä ja paksu tärkkelyssiirappi. Glukoosisiirappi sisältää glukoosia, maltoosia ja pitkäketjuisia sokereita ja on vähemmän makeaa kuin tavallinen siirappi.[1]
Kyseessä on hydrosylaatti eli hydrolyysin avulla tuotettu teollinen valmiste.[2][3] Glukoosisiirappi valmistetaan esimerkiksi happo- tai entsyymikäsittelyn avulla tai keittämällä tärkkelyksen happamaksi tehtyä vesiseosta ylipaineessa[4]. Glukoosisiirapin raaka-aineena voidaan käyttää maissitärkkelystä, riisiä, vehnää, perunaa tai muuta tärkkelyspitoista raaka-ainetta. Sen makeus tulee glukoosista ja maltoosista[5].
Elintarviketeollisuus käyttää glukoosisiirappia mTruun muassa lisätäkseen elintarvikkeiden vedensitomiskykyä sekä estääkseen sokerin (sakkaroosin) kiteytymistä.[6][7][vanhentunut linkki]
Jäätelöön ja sorbettiin saadaan glukoosisiirapilla samettinen suutuntuma ja pehmeä, suussa sulava rakenne. Glukoosisiirappi soveltuu myös juomiin, leivontaan ja ruoanlaittoon, kuten kastikkeisiin ja marinadeihin sekä kotitekoisisten makeisten valmistukseen.[8]
Tärkkelyssiirapin terveysvaikutukset
muokkaaMaissisiirapin on havaittu lisäävän verenpainetaudin riskiä.[9]
Tutkimuksissa on havaittu, että paikoissa, joissa nautitaan eniten maissisiirappia sisältäviä virvoitusjuomia, leivonnaisia, makeisia, sokeroituja maitotuotteita ja muroja, esiintyy tavallista enemmän ylipainoa ja aineenvaihduntasairauksia.[10]
Glukoosisiirapilla makeutetut elintarvikkeet aiheuttavat enemmän verensokerin heilahteluita kuin tavallisella sakkaroosilla makeutetut[11].
Lähteet
muokkaa- ↑ Siirapit | sokerioppi www.sokerioppi.fi. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Allergens (NDA) , Dominique Turck, Torsten Bohn, Jacqueline Castenmiller, Stefaan de Henauw, Karen Ildico Hirsch-Ernst, Helle Katrine Knutsen, Alexander Maciuk, Inge Mangelsdorf, Harry J McArdle, Androniki Naska, Carmen Peláez, Kristina Pentieva, Alfonso Siani, Frank Thies, Sophia Tsabouri, Roger Adan, Pauline Emmett, Carlo Galli, Mathilde Kersting, Paula Moynihan, Luc Tappy, Laura Ciccolallo, Agnès de Sesmaisons-Lecarré, Lucia Fabiani, Zsuzsanna Horvath, Laura Martino, Irene Muñoz Guajardo, Silvia Valtueña Martínez, Marco Vinceti: Tolerable upper intake level for dietary sugars. EFSA Journal, 2022, 20. vsk, nro 2, s. e07074. PubMed:35251356 doi:10.2903/j.efsa.2022.7074 ISSN 1831-4732 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Definition of HYDROLYSATE www.merriam-webster.com. Viitattu 7.2.2025. (englanniksi)
- ↑ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17250/Kustila_Teemu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Syrup Conversion - Corn Refiners Association web.archive.org. 16.4.2016. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ http://www.pakkotoisto.com/ravinto/111149-glukoosi-fruktoosisiirappi-maissisiirappi-tarkkelyssiirappi-inverttisokeri-jne/[vanhentunut linkki]
- ↑ Siirapit | sokerioppi www.sokerioppi.fi. Viitattu 31.1.2025.
- ↑ Ronaldo P. Ferraris, Jun-yong Choe, Chirag R. Patel: Intestinal Absorption of Fructose. Annual review of nutrition, 21.8.2018, 38. vsk, s. 41–67. PubMed:29751733 doi:10.1146/annurev-nutr-082117-051707 ISSN 0199-9885 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Nasim Khorshidian, Mahdi Shadnoush, Maryam Zabihzadeh Khajavi, Sara Sohrabvandi, Mojtaba Yousefi, Amir M. Mortazavian: Fructose and high fructose corn syrup: are they a two-edged sword? International Journal of Food Sciences and Nutrition, 2021-08, 72. vsk, nro 5, s. 592–614. PubMed:33499690 doi:10.1080/09637486.2020.1862068 ISSN 1465-3478 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/