Glykosidisidos
Glykosidisidos eli glykosidinen sidos yhdistää sokeriosan eli glykonin toiseen osaan eli aglykoniin. Kemiallista yhdistettä, jossa on glykosidisidos, kutsutaan glykosidiksi. Jos aglykonina on hiilihydraatti, kyseessä on oligo- tai polysakkaridi.

Glykosidisidoksessa glykosidin sokeriosan hemiasetaalin eli rengasrakenteen anomeerinen hiili on liittyneenä aglykoniin rikki-, typpi- tai happiatomin välityksellä. Kun kyseessä on rikki, sidoksesta käytetään nimitystä S-glykosidisidos ja yhdisteestä voidaan käyttää nimitystä tioglykosidi. Kun kyseessä on typpi, sidoksesta käytetään nimitystä N-glykosidisidos ja yhdisteestä voidaan käyttää nimitystä glykosyyliamiini. Kun kyseessä on happi, sidoksesta käytetään nimitystä O-glykosidisidos. Glykosidisidos voidaan jaotella myös sokeriosan anomeerisen hiilen hydroksyyliryhmän alkuperäisen konfiguraation mukaan joko α- tai β-glykosidisidokseksi.
Glykosidisidoksia esiintyy glykosidien ohella myös muun muassa glykoproteiineissa, joissa proteiiniin on kiinnittyneenä hiilihydraattiketjuja, ja DNA:n ja RNA:n nukleosideissa, joissa puriini- tai pyrimidiiniemäs kiinnittyy pentoosisokeriin N-glykosidisidoksella.