Grigori Ugrjumov
Grigori Ivanovitš Ugrjumov (ven. Григо́рий Ива́нович Угрю́мов; 11. toukokuuta (J: 30. huhtikuuta) 1764 Moskova – 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1823 Pietari) oli venäläinen klassismin aikakauden taidemaalari.[1]



Grigori Ugrjumov opiskeli Pietarin taideakatemiassa vuosina 1770–1785 ja Roomassa vuosina 1785–1790[1]. Hän maalasi etupäässä historiallisia sankariaiheita (muun muassa Aleksanteri Nevskin juhlallinen saapuminen Pihkovaan, Iivana Julman Kazanin valloitus ja Jan Usmarin voimainkoetus Venäläisen taiteen museossa). Ugrjumov tunnetaan myös muotokuvamaalarina.[2] Hän toimi taideakatemian opettajana vuodesta 1791. Vuonna 1797 hänet valittiin taideakatemian akateemikoksi, vuonna 1800 professoriksi ja vuonna 1820 rehtoriksi.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 26, s. 466. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1977.
- ↑ Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 628. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 26, s. 467. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1977.