Gustaf Löwenhielm
Gustaf Carl Fredrik Löwenhielm, myös Löwenhjelm (6. lokakuuta 1771 – 29. heinäkuuta 1856[1]) oli ruotsalainen kreivi, sotilas ja diplomaatti. Suomen sodan alkaessa hän oli Klingsporin esikuntapäällikkö. Haavoituttuaan huhtikuussa 1808 Pyhäjärvellä hän jäi venäläisten vangiksi. Hän kuului Kaarle Juhanan suosikkeihin. Hän osallistui Napoleonia vastaan käytyyn sotaan ja oli sen jälkeen Ruotsin Wienin-lähettiläs ja vuosina 1818–1856 Pariisin-lähettiläs.[2]
| Gustaf Löwenhielm | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. lokakuuta 1771 |
| Kuollut | 29. heinäkuuta 1856 (84 vuotta) |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Ammatti | sotilas, diplomaatti |
| Arvonimi | kreivi |
Löwenhielmin isoisä oli valtaneuvos, Svean hovioikeuden presidentti Carl Gustaf Löwenhielm.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Nils F. Holm: Gustaf C. F. Löwenhielm. Svenkst biografiskt leksikon viitattu 17.12.2017 (ruotsiksi)
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, palsta 1023