Högnäs
Högnäs on kaupunginosa Espoossa. Asuinalue sijaitsee Bodominjärven ja Matalajärven välissä olevalla kannaksella. Maaseutumaisessa kaupunginosassa on omakotitaloasutusta.
| Högnäs | |
|---|---|
 Kaupungin kartta, jossa Högnäs korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Vanha-Espoo |
| Kaupunginosa nro | 65[1] |
| Pinta-ala | 6,2 km² [2] |
| Väkiluku | 216[3] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Hanabäck, Hepokorpi, Matalajärvi, Rantametsä, Ristimäki, Tollinmäki |
| Postinumero(t) | 02940 |
| Lähialueet | Järvenperä, Karhusuo, Karvasmäki, Bodom, Vanhakartano |
Kaupunginosana Högnäs ulottuu Kehä III:n luoteispuolella Oittaan eteläpuolelta aina Kulloonsillan tuntumaan asti.
Alue on tunnettu suurista luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuista tammista, joista ainakin yksi on saanut aikaan yleisönosastokeskusteluita paikallislehdissä syystä, että se haluttaisiin kaataa ympäristölleen vaarallisena.
Bodominjärven ja soistuneen Matalajärven lisäksi alueella on vain vähäisiä pelto-ojia. Bodominjärven etelärannalla on laajahko metsäalue. Högnäsin alueella liikkuu paljon villieläimiä, kuten hirviä, peuroja, rusakoita, kettuja ja supikoiria. Ollaksen pelloilla näkee myös paljon muuttolintuja syksyisin. Matalajärvi on suosittu paikka lintuharrastajien keskuudessa, sillä siellä näkee paljon erilaisia lintuja. Järven rannalla sijaitsee lintutorni, josta voi helposti käydä katsomassa lintuja. Lintutornille pääsee Margretebergin kautta.
Espoon sisäinen bussilinja 225 ajaa Högnäsistä Leppävaaran asemalle.
Nimi
muokkaaHögnäsin nimi tulee Bodominjärven itärannan korkeasta niemestä, jossa oli aikoinaan torppa nimeltä Högnäs. Högnäs tuli paikalle 1950-luvulla syntyneen asuinalueen nimeksi. Vuonna 1982 nimi annettiin kaupunginosalle. Suomenkieliseenä vastineena on ollut esillä nimitys Korkeakannas, mutta se ei tullut käyttöön.[4][5]
Historia
muokkaaHögnäsin eteläpuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle. Bembölen alueen suuria viljelysmaita jäi Kehä III:n alle.[6]
Väestö
muokkaaVäkiluvun kehitys
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Ukskoski, Laura: Högnäsin nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Espoon kaupunginosien nimet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.