Kondriitti
Kondriitti on jyvärakenteinen kivimeteoriitti. Näistä avaruudessa muodostuneista jyvistä käytetään nimitystä kondruuli (Chondrule)[1]. Kondriitit eivät ole muuttuneet paljon siihen asteroidiin nähden, josta ne ovat lähtöisin ja koska ne eivät ole koskaan kuumentuneet, ne eivät ole sulaneet.[2] Rakenteessa on siis samanlaisia piirteitä kuin Auringossa ja muussa aurinkokunnassa. Ne ovat myös syntyneet samaan aikaan aurinkokunnan kanssa.[3]
Koostumuksessa on silikaattimineraaleja, joihin on sekoittunut pieniä sulfidi-jyviä sekä metalleista rautaa ja nikkeliä.[2] Yleisiä mineraaleja kondriiteissa ovat myös esimerkiksi maasälpä, oliviini, plagioklaasi ja pyrokseeni.[3]
Kondriitit ovat yleisimpiä meteoriitteja, sillä Maahan pudonneista niitä on noin 86 prosenttia.[3]
Kondriittien luokittelu
muokkaaKondriitteja on useita erilaisia. Erot liittyvät meteoriitin alkuperänä olleeseen asteroidiin ja mitä muutoksia kuumeneminen tai vesi ovat aiheuttaneet.[2] Ne jakautuvat tavallisiin, enstatiitti- ja hiilikondriitteihin, joilla molemmilla on vielä lisää alaluokkia.
Hiilikondriitit
muokkaa- Pääartikkeli: Hiilikondriitti
Hiilikondriitit ovat peräisin asteroidivyöhykkeellä sijaitsevista tummista asteroideista.[4] Ne ovat muodostuneet jäästä, kivestä, metallista ja hiilipitoisesta orgaanisesta materiaalista. Tavallisesti hiiltä on suunnilleen yksi prosentti kivestä.[4] Kaikkein suurin asteroidi Ceres on luultavasti samaa materiaalia kuin hiilikondriitit.[4]
Tavalliset kondriitit
muokkaaYleisimpiä Maahan putoavista meteoriiteista ovat tavalliset kondriitit, jotka ovat peräisin asteroidivyöhykkeen keskivaiheilta.[4] Ne sisältävät kiveä ja metallia. H-kondriiteissa on paljon rautaa ja L-kondriiteissa vähän, kun taas LL-kondriiteissa on vähän rautaa ja vähän metallista rautaa.[4] Monet tavalliset kondriitit kuumenivat asteroideissa kiinni ollessaan ja muuttivat rakennettaan metamorfoosissa.[4] S-tyypin asteroidit ovat yleisiä ja saattavat olla tavallisten kondriittien alkuperä.[4]
Enstatiittikondriitit
muokkaa
Enstatiittikondriitit tulevat asteroidivyöhykkeen sisäpuolelta Marsin läheltä.[4] Kun ne muodostuivat, ei ollut paljoa happea saatavilla, joten niissä on epätavallisia mineraaleja: enstatiittikondriittien sulfidimineraaleja ei löydy Maapallolta, jossa on happea runsaasti.[4] Ne sisältävät myös metallista rautaa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Maapallo tiivistyi millimetrikoon kappaleista avaruus.fi.
- ↑ a b c Natural History Museum: Stony meteorites (englanniksi) Viitattu 20.10.2012.
- ↑ a b c Geologia.fi: Meteoriittien ominaisuudet Viitattu 4.11.2012.
- ↑ a b c d e f g h i The Meteorite Museum: Chondrites (englanniksi) Viitattu 29.10.2012.
Aiheesta muualla
muokkaa
- www.meteorite.fr
- Natural History Museum, meteorite catalogue (Arkistoitu – Internet Archive)
- www.planetbrey.com