Hanhipelto

Hanhipelto on valkoposkihanhien ruokailuun ja lepoon varattu peltoalue, jolla ne saavat häiriöttä oleilla muuttomatkallaan. Hanhipeltojen tarkoitus on vähentää satovahinkoja. Luonnonvarakeskus perusti vuonna 2021 hankkeen niiden merkityksen arviointiin. Hanke toteutettiin 2021–2022. Passiiviset karkottimet eivät näyttäneet toimivan. Tehokkain vaikutus oli paukkupatruunoilla. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä puolet kannatti hanhipeltojen perustamista.

Suomessa valkoposkihanhet aiheuttavat vahinkoa kasvustolle pelloilla erityisesti Pohjois-Karjalassa.

Vuonna 2024 valkoposkihanhien karkotukseen myönnettiin 15 poikkeuslupaa 54 tilalle, jotka sijaitsevat pääasiassa Pohjois-Karjalassa. Keväällä 2024 oli voimassa kaikkiaan 66 poikkeuslupaa, jotka koskivat 319:ää tilaa. 35 tilalla on voimassa vuonna 2022 myönnetty poikkeuslupa ampumiseen. Kaikki karkotusluvat myöntää Varsinais-Suomen ely-keskus. Paukkupatruunalupia ei myönnetä lintujen pesimärauhan turvaamiseksi ja myös siksi, ettei niiden vaikutusta muulle linnustolle tunneta. Karkotus on tehokkainta, kun linnuille on varattu niille houkuttelevia ja levähtämiseen ja laiduntamiseen soveltuvia peltoja, joilla ne voivat ruokailla rauhassa ilman häirintää.

Ely-keskukset maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui Itä-Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Vahinkoja aiheutuu erityisesti rehunurmiin ja oraisiin.

Aiheesta muualla

• Hanhipellot ovat toimiva tapa hallita valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamia vahinkoja Luke
• Hanna Araja-Matilainen, Ilmasta käsin -hanhipeltohanke, Maaseudun Sivistysliitto 2024