Hauste
Hauste eli castoreum[1] on majavien sukupuolirauhasista eli anaalirauhasista saatava, perinnäislääkeaineena käytettävä erite, jonka uskottiin lisäävän sukupuolista kyvykkyyttä sekä auttavan sydän- ja verisuonitauteihin, epilepsiaan ja erilaisiin myrkytystiloihin. Muita tunnettuja käyttökohteita ovat muun muassa erilaiset hajuvedet (parfyymit). Muitakin vastaavia eritteitä käytetään myskisten alanuottiensa tähden hajusteissa.

Hauste mainitaan yhtenä lääkeaineena keskiajalla Naantalin luostarissa käytössä olleessa Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirjassa.[2] Sen lääkinnällisestä arvosta ei ole juurikaan nykyaikaista tutkimusta.
Majavan rauhaseritettä kutsutaan usealla eri nimellä: hausta,[3] majavanhausta,[4] majavanhauste,[4] majavanhajuke[4]. Eritettä muodostuu majavan sukupuolielimien ja peräsuolen välissä sijaitsevissa 10–15 cm pitkissä päärynänmuotoisissa rauhasissa, jotka avautuvat sukupuolitiehyihin. Metsästetystä majavasta saatu rauhaspusseineen kuivattu majavanhausta on väkeväntuoksuista, mustanruskeaa, hartsimaista ja kitkeränmakuista.[5]
Lähteet
muokkaa- Tirri, Rauno & Seija Tirri 2017. Luostarin yrtti- ja lääkekirja. Naantalin luostarin kirja. Toim. Mikko Kauko ja Marko Lamberg. Helsinki: SKS, s. 261–271.
Viitteet
muokkaa- ↑ Härkätie-yhdistys ry: Hauste Härkätie-yhdistys ry. Arkistoitu 26.4.2005. Viitattu 20.5.2011.
- ↑ Tirri & Tirri 2017.
- ↑ Nykysuomen sanakirja. (Hakusana hausta) Helsinki: WSOY, 1951–1961.
- ↑ a b c Uusi tietosanakirja. (Osa 13, palsta 393, hakusana majavanhausta) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
- ↑ Iso tietosanakirja. (Osa 8, palsta 542, hakusana majavanhausta) Helsinki: Otava, 1935.
Aiheesta muualla
muokkaa- Animalia Eläinsuojeluliitto Animalia ry. Arkistoitu 11.1.2011. Viitattu 20.5.2011.