Hirn (suku)
Hirn-suku on Suomessa vaikuttanut ja saksalaista aatelista alkuperää oleva Ruotsista tullut porvarillinen sukuhaara, joka on ollut edustettuna Suomessa aatelittomana porvarissäätynä. Suomeen muuttaneet Hirnit eivät nauttineet Suomessa aatelisille kuuluneita erityisoikeuksia, vaikka heitä pidettiin aatelisena sukuna[1][2].
| Hirn | |
|---|---|
| Alkukoti | Saksa |
| Ala | Porvari |
| Aateloitu | Saksa |
Suomessa Hämeen-Uudenmaan ratsurykmentissä vaikuttanut kortteerimestari, komissaari ja Hauholla vaikuttanut rusthollari Jonas Hirn (noin 1625 – 1680 Hauho) muutti alkujaan Ruotsista Suomeen ja meni naimisiin 29. lokakuuta 1662 aatelisperheen David Gyllenbögelin tyttären Marghareta Elisabet Gyllenbögelin (1646 Turku – 1675[3]) kanssa. Heillä oli neljä lasta: David Jonasson Hirn[3], Margareta Elisabet Jonasdotter Hirn[3], Jonas Jonasson Hirn[3] ja Anders Jonasson Hirn[3].
Jonas Hirn
muokkaaKerrotaan, että Jonas Hirnin isä, Ruotsissa asunut seitsemän ruukin omistaja, teki Jonaksen perinnöttömäksi, koska Jonas isänsä tahtoa vastaan lähti Kaarle X:n Puolalaiseen Pohjan sotaan. Jonas Hirniä pidetään aatelisena, vaikka hänen jälkeläisensä eivät ole nauttineet aateliston etuoikeuksista Suomessa. Suku on ollut edustettuna pappissäädyssä, mutta useimmat suvun jäsenet ovat olleet maanmittareita, lakimiehiä tai muissa siviilivirkamiesviroissa[2][4][5].
Jonas Hirnin muut luottamustoimet ovat olleet katselmuskirjuri/rykmentinkirjuri, kirkkoväärti, kirkon esimies ja Hauhon Tuittulassa Heikkilän rusthollin isäntä[2][5].
Jonas Hirnin vaakuna
muokkaaJonas Hirn -suku on lähtöisin Saksasta, ja suku on mahdollisesti alkujaan ollut aatelinen. Ruotsissa asunut Jonaksen isä oli varakas ulkomaankauppaa tehnyt kauppias, joka on voinut alkujaan olla aatelinen. Ruotsissa häntä ei kuitenkaan ole naturalisoitu, joten sääty on ollut porvarit. Jonaksen ja hänen isänsä välirikosta huolimatta Jonaksen vaakuna on aatelisille tunnuksenomainen ja vaakuna saattaa olla peritty tai itsellisenä hankittu porvarisvaakuna. Vastaavia käyttivät varakkaat porvarit tai aatelista sukua omaavat aatelittomat perilliset. Vaakunassa saattaa olla tunnuksen omaisesti suvun tunnusmerkistöä. Saksassa saksanhirvi oli kansanomainen eläin, jota käyttivät aateliset ja porvarilliset suvut vaakunoissaan[5].
Suvun jäseniä
muokkaaLähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Axel Bergholm: Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja I, 1901. Uusintapainos: Jyväskylä 1984, s. 582- (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ a b c Hirn (1600 - ) kansallisbiografia.fi. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ a b c d e Gyllenbögel nr 418 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ taustoitus Jonas Hirnistä (pdf) documentcloud.adobe.com. Viitattu 4.8.2019. ruotsinkielinen
- ↑ a b c Aarno Tertti: Porvarilliset vaakunat ja vaakunasinetit. Genos 56 (1985), s. 173-184 genealogia.fi. Arkistoitu 9.8.2019. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.11.2022.
Kirjallisuutta
muokkaa- Nordström, Ernst: Genealogiska tabeller rörande släkterna Nordström, Ottelin, Hirn och Alopaeus. Helsingfors 1904, 74 s. Supplement till genealogiska tabeller rörande släkterna Nordström, Ottelin, Hirn och Alopaeus. Helsingfors 1915, 34 s. Supplement II till genealogiska tabeller rörande släkterna Nordström, Ottelin, Hirn och Alopaeus. Helsingfors 1925, 38 s.
- von Born, Eric: Deutsche Kulturgeschlechter in Finnland. Archiv für Sippenforschung 34 (1968):30, s. 405-414
- P. Er. Gadd: Släktkalender. Helsingfors 1956
Aiheesta muualla
muokkaa- Jonas Hirnin vaakuna Europeana heraldica, Kansallisarkisto