Isäpappa ja keltanokka
vuoden 1950 elokuva
Isäpappa ja keltanokka on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1950.
Isäpappa ja keltanokka | |
---|---|
![]() Elokuavan juliste. |
|
Ohjaaja | Edvin Laine |
Käsikirjoittaja | Topias |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Pääosat |
Joel Rinne Mirjam Novero Lasse Pöysti Matti Ranin |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
Ensi-ilta | 1950 |
Kesto | 77 minuuttia |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Kaupunkilaiskomediaksi luonnehditussa elokuvassa leskeksi jäänyt perheenisä (Joel Rinne) huolehtii kotiapulaisten avustamana kolmesta lapsestaan (Eila Peitsalo, Lasse Pöysti ja Matti Ranin). Lääkäri (Mirjam Novero) tekeytyy taloudenhoitajaksi.[1] Lapset yrittävät etsiä isälle morsianta toisaalta. Seurauksena on väärinkäsityksiä ja kultakala-aiheeseen perustuvaa huumoria.[2]
Näyttelijät
muokkaaJoel Rinne | … | fil.tri Yrjö Tammela |
Mirjam Novero | … | tri Annikki Salmi |
Lasse Pöysti | … | Aimo Tammela |
Matti Ranin | … | Lauri Tammela |
Eila Peitsalo | … | Ulla Tammela |
Siiri Angerkoski | … | Birgit Alanne |
Aarne Laine | … | maisteri Juurinen |
Oiva Sala | … | preparaattori Miettinen |
Topo Leistelä | … | eläintieteen laitoksen johtokunnan puheenjohtaja |
Mauri Jaakkola | … | museoapulainen |
Jalmari Rinne | … | johtokunnan jäseniä |
Arvo Lehesmaa | … | johtokunnan jäseniä |
Veikko Linna | … | johtokunnan jäseniä |
Eino Kaipainen | … | johtokunnan jäseniä |
Rakel Laakso | … | kirjeenvaihtoystävä |
Enni Rekola | … | kotiapulainen |
Urho Lahti | … | johtokunnan jäsen |
Irja Viherpuu | … | Siviä |
Olga Tainio | … | |
Matti Lehtelä | … | |
Rauha Puntti | … | |
Esteri Kasurinen | … | |
Vappu Jurkka | … | |
Tiina Rinne | … | |
Rauni Ranta | … | |
Ahti Haljala | … | |
Seppo Wallin | … |
Tuotanto
muokkaaElokuvassa ei ole ulkokuvia, vaan studion lisäksi elokuvaa on kuvattu Helsingin Eläinmuseossa ja samoissa tiloissa toimineessa yliopiston eläintieteen laitoksessa.[3]
Vastaanotto
muokkaaElokuvan replikointi sai aikalaiskriitikoilta sekä moitteita että kiitosta sujuvuudesta ja naurattavuudesta.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 29.12.2010, s. D 11.
- ↑ AL: Päivän elokuvia. Tv-maailma 51/2012, s. 25.
- ↑ Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 20.12.2012
- ↑ Lehdistöarvioita, Elonet.fi, viitattu 20.12.2012
Aiheesta muualla
muokkaa- Isäpappa ja keltanokka Elonet.
- Yle.fi TV2