Iso-Lauas
Iso-Lauas on Pohjois-Savossa Kuopiossa Airakselassa sijaitseva järvi. Etäisyys Kuopion keskustasta on 20 kilometriä lounaaseen.[2][1]
| Iso-Lauas | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Kuopio (Karttula) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Virmasveden alue (14.72) |
| Tulojoki | Hirvonjoki Hirvonjärvestä |
| Lasku-uoma | koski Pääjärveen |
| Järvinumero | 14.725.1.017 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 127,8 m [1] |
| Pituus | 7,8 km [1] |
| Leveys | 1,4 km [1] |
| Rantaviiva | 29,82 km [2] |
| Pinta-ala | 6,11112 km² [2] |
| Tilavuus | 0,06002085 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 9,82 m [2] |
| Suurin syvyys | 31 m [2] |
| Saaria | 18 [1] |
| Kumpusaari, Vuohisaari, Salonsaari, Raposaari, Liinasaari, Ollinsaari | |
 Iso-Lauas |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nimitys
muokkaaJärven nimeen sisältyvä sana lauas (gen. laukaan) on tarkoittanut ainakin kosteaa, matalaa maastoa sekä mahdollisesti myös rantaniittyä. Sana tunnetaan lähinnä hajanaisesti esiintyvistä soihin tai niittyihin viittaavista paikannimistä, varsinaisia murretietoja on hyvin vähän. Järven itäpuolella on kaksi nimeltään samantapaista järveä, Viita-Lauas ja Laukaanjärvi eli Kumpu-Lauas.[3]
Maantietoa
muokkaaIso-Lauas on 7,8 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 611 hehtaaria eli 6,1 neliökilometriä. Iso-Lauas muistuttaa muodoltaan kuunsirppiä. Allas on monen muun suomalaisjärven tavoin kaakkois–luoteissuuntaisesti pitkä, suurin etäisyys järven kaakkoiskolkasta luoteiskolkkaan on 7,6 kilometriä. Iso-Lauas levenee kaakosta kohti järven keskiosaa, josta se jälleen kapenee kohti luodetta.[1][2]
Järvellä on kartan mukaan 18 saarta. Iso-Laukaan suurin saari on yli 20-hehtaarinen Salonsaari altaan luoteisosassa. Saaren ja mantereen välisen salmen syvin kohta on 26 metriä. Pirunvuori salmen länsirannalla kohoaa 200 metriä merenpinnan yläpuolelle, eli yli 70 metriä järven pinnan yläpuolelle. Aivan Salonsaaren kaakkoispuolella Metsosalmen erottamana on kuuden hehtaarin laajuinen Vuohisaari, jonka kaakkoispuolisella matalikolla on muutaman pienen saaren jono. Ison-Laukaan eteläosassa sijaitsee yhdeksän hehtaarin laajuinen Kumpusaari, jonka itäpuolella on 20 metrin syvänne. Saaren länsiranta on mökitetty.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 60,02 miljoonaa kuutiometriä eli 0,060 kuutiokilometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 9,8 metriä. Iso-Laukaan syvin kohta, jossa on 31 metriä syvää, sijaitsee järven keskivaiheilla [3][4]. Yli kymmenesosa järvestä on vähintään 20 metriä syvä.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 29,8 kilometriä. Ison-Laukaan länsirannalla levittäytyy pienehkö viljelysaukea. Järven rannoilla on useita pientaloja, pohjoisimmat rannat ovat kuitenkin varsin koskemattomia. Ison-Laukaan itäpuolella sijaitsee Viita-Lauas, järvien välisellä kannaksella on kulttuurimaisemaa. Länsipuolella sijaitsee Petäinen.[1]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Virmasveden alueella (14.72), jonka Keihäsjoen valuma-alueeseen (14.725) järvi kuuluu. Isoon-Laukaaseen virtaa etelästä Hirvonjoki. Järven vedenpinnan korkeus on 127,8 metriä mpy. Järven luusua sijaitsee pohjoisrannalla, josta lähtee lyhyt laskuoja Pääjärveen (27 ha), jonka korkeustaso on 0,2 metriä Iso-Lauasta alempi. Virran suunta on luoteeseen Ittalanjokea ja Matilanjokea Keihäsjärveen (52 ha), joka laskee mutkaista Keihäsjokea länteen Kuttajärveen, jonka korkeustaso on noin 30 metriä Iso-Lauasta alempi. Keihäsjoen valuma-alueeseen kuuluu 24 vähintään hehtaarin laajuista järveä, joista 12 on yli kymmenen hehtaarin laajuisia. Vain pienet Kalonlampi ja Tervo laskevat sen lähialueella järven lounaisrantaan. Iso-Lauas on alueen suurin järvi, sitä seuraavat Viita-Lauas (101 ha), Hoikkajärvi (57 ha) ja Luodejärvi (51 ha).[5][1][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Iso-Lauas, Kuopio (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2025.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.1.2025.
- ↑ a b Paikkala, Sirkka (SP): Iso-Lauas (s.101) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2025.
- ↑ Keihäsjoen valuma-alue (14.725). Järviwiki. Viitattu 22.8.2021.
- ↑ Iso-Lauas (14.725.1.017) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.1.2025.