Isomünsterinseisoja
Isomünsterinseisoja (saks. Großer Münsterländer Vorstehhund) on saksalainen koirarotu. Se kuuluu saksalaisiin pitkäkarvaisiin seisoviin lintukoiriin, aivan kuten pienimünsterinseisoja ja pitkäkarvainen saksanseisoja.
| Isomünsterinseisoja | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 204[1] |
| Rodun syntyaika |
1800-luvun loppu (alun perin) 1922 (nykymuoto) |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys |
| Muita nimityksiä | Großer Münsterländer Vorstehhund, Large Munsterlander, grand épagneul de Münster, gran munsterlander, münsterlandi suur linnukoer |
| FCI-luokitus |
ryhmä 7 Seisovat lintukoirat alaryhmä 1.2 Mannermaiset spanielityyppiset #118 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | noin 30 kg |
| Säkäkorkeus |
urokset 60–65 cm, nartut 58–63 cm |
| Väritys | valkoinen mustin läiskin ja pilkuin, mustapäistärikkö tai kokomusta |
| Aiheesta muualla | |
Luonne ja käyttäytyminen
muokkaaLuonteeltaan isomünsterinseisoja on eloisa olematta hermostunut. Se on helposti ohjattava, älykäs ja sosiaalinen.lähde?
Alkuperä
muokkaa
Tohtori Fitzingerin teorian mukaan pitkäkarvaiset saksalaiset seisojat polveutuvat suuresta silkkikoirasta (Grosser Seidenhund, latinaksi canis extrarios major).[2] Keskiajan valkokirjavista lintu- ja haukkakoirista jalostettiin ylösajavia koiria ja viiriäiskoiria, joista sittemmin 1800-luvulla kehittyivät saksalaiset seisojat. 1800-luvun lopulla aloitettiin pitkäkarvaisten saksalaisten seisojien systemaattinen jalostus.[3]
Vuonna 1909 pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmästä poistettiin musta väritys, minkä jälkeen pitkäkarvaisia mustavalkoisia seisojia alettiin kasvattaa erillään. Kantakirjaan merkittiin jäljellä olleet 83 yksilöä, joista suurin osa löytyi Länsi-Münsteristä ja Ala-Saksista. Nykyisen rodun jalostus alkoi näiden koirien avulla vuonna 1922.[3]
Käyttötarkoitus
muokkaaIsomünsterinseisoja on monipuolinen seisova metsästyskoira, ja rotua käytetään pienriistan metsästyksessä seisovana kanakoirana, riistan noutajana sekä haavakkoeläinten jäljittäjänä. Rotu sopii metsästäjälle kanalinnustukseen, kyyhkypassiin, sorsastukseen, pienpetojen pyyntiin ja taitava koira soveltuu myös jänispyyntiin.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
- ↑ Jalostuksen tavoiteohjelma 2005: Isomünsterinseisoja. Suomen Münsterikerho.
- ↑ a b Isomünsterinseisoja (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen Münsterikerho. Haettu 9.1.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Isomünsterinseisoja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Saksanseisojakerho