Jonah Kūhiō Kalaniana‘ole
Jonah Kūhiō Kalaniana‘ole (26. maaliskuuta 1871 – 7. tammikuuta 1922) oli havaijilainen prinssi, joka toimi kuningaskunnan vallankaappauksen jälkeen territorion delegaattina Yhdysvaltain kongressissa. Hän on ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, kongressiedustaja, joka on syntynyt kuninkaalliseen perheeseen. Kuollessaan hän oli viimeinen Havaijin kuningaskunnan prinssi.[1][2][3][4]
| Jonah Kūhiō Kalaniana‘ole | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Kalaniala‘ole valokuvattuna jossain vaiheessa 1918–1921 välisenä aikana. |
|
| Yhdysvaltain edustajainhuoneen delegaatti Havaijilta |
|
|
4.3.1903 – 7.1.1922
|
|
| Edeltäjä | Robert Wilcox |
| Seuraaja | Henry Alexander Baldwin |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1871 Kōloa, Havaijin kuningaskunta |
| Kuollut | 7. tammikuuta 1922 (50 vuotta) Honolulu, HI, Yhdysvallat |
| Ammatti | poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | republikaanit |
| Muut puolueet | Itsehallintopuolue |
 Nimikirjoitus |
|
Tausta ja yksityiselämä
muokkaaKalaniana‘ole syntyi Kōloassa Kaua‘in saarella vuonna 1871. Hänen vanhempansa olivat David Kahalepouli Pi‘ikoi ja Victoria Kinoiki Kekaulike. Perheeseen kuului myös kaksi veljeä: Edward Abnel Keli‘iahonui ja David Kawānanakoa. Vuonna 1884 kuningas Kalākaua ja hänen vaimonsa Kapi‘olani adoptoivat Kalaniana‘olen ja hänen veljensä varmistaakseen Kalākaua-dynastian jatkuvuuden.[5][6]
Nuori Kalaniana‘ole ensin ‘Iolanin ja sitten Punahoun kouluissa. Hän oli urheilullinen ja harrasti mm. jalkapalloa, soutua ja pyöräilyä, minkä lisäksi hän myös ratsasti innokkaasti. Sittemmin Kalaniana‘ole opiskeli Kaliforniassa ja sitten Englannissa. Englannissa oleskellessaan Kalaniana‘ole tutustui myös eurooppalaisiin kuninkaallisiin, jotka kohtelivat häntä vertaisenaan. Opintojensa jälkeen Kalaniana‘ole oleskeli myös hetken aikaa Japanissa vieraana keisarin hovissa. Taka-ajatuksena oli naida japanilainen prinsessa, mikä olisi vahvistanut Havaijin ja Japanin välistä suhdetta.[7]
Opiskellessaan Kaliforniassa Kalaniana‘ole esitteli veljensä Kawānanakoan kanssa paikallisille surffauksen Santa Cruzin kaupungissa vuonna 1885, mikä teki heistä Yhdysvaltain ensimmäiset surffaajat.[8] Viisi vuotta myöhemmin veljekset esittelivät lajin myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa.[9]
Kalākauan noustua valtaan Kalaniana‘ole ja Kawānanakoa saivat prinssin arvonimet.[3]
Poliittinen ura
muokkaaPalattuaan Japanista Kalaniana‘ole toimi hetken aikaa Havaijin kuningaskunnan sisäministerinä.[7] Hänestä tuli myös hyvin läheinen kuningatar Lili‘uokalanin neuvonantaja sen jälkeen, kun kuningattaren mies John Owen Dominis kuoli.[1]
Havaijin kuningaskunnan ja vallankaappauksen aika
muokkaaValkoihoisten johtama vallankaappaus lakkautti kuningaskunnan vuonna 1893. Näiden harmiksi Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland kieltäytyi ottamasta Havaijia osaksi Yhdysvaltoja, joten väliaikaiseksi ratkaisuksi perustettiin Havaijin tasavalta. Kalaniana‘ole alkoi hautoa vastavallankumousta Robert Wilcoxin kanssa. Vallankumous kuitenkin epäonnistui
Vallankaappausyrityksen jälkeen Kalaniana‘ole tuomittiin aluksi kuolemaan, mutta hänet armahdettiin myöhemmin istuttuaan hetken vankilassa.[4] Vastineeksi kuolemantuomion muuntamisesta vankeusrangaistukseksi Lili‘uokalani pakotettiin virallisesti luopumaan kruunusta.[10] Kalaniana‘ole istui vankilassa vuoden verran.[11] Maaliskuussa 1900 Kalaniana‘ole lähti vaimonsa kanssa kiertämään maailmaa. Huolimatta kuningaskunnan kaatumisesta paria kohdeltiin kuninkaallisina. Kalaniana‘ole päätyi lopulta Etelä-Afrikkaan, jossa hän pestautui brittien armeijaan toisessa buurisodassa.[4][12][13][14]
Territorion delegaatti
muokkaaVuonna 1900 järjestetyissä vaaleissa valittiin ensimmäinen delegaatti edustamaan Havaijin territoriota Yhdysvaltain edustajainhuoneessa. Ensimmäiseksi delegaatiksi valittiin Wilcox, joka edusti itsehallintopuoluetta. Demokraattien ehdokkaina oli Kalaniana‘olen veli Kawānanakoa ja republikaanien puolestaan Samuel Parker.[15] Kalaniana‘ole itse valittiin delegaatiksi vuonna 1902 ja istui delegaattina aina kuolemaansa saakka.[7]
Vuonna 1916 Kalaniana‘ole teki lakialoitteen luonnonpuiston perustamisesta Havaijille Kīlauean, Mauna Loan ja Haleakalān alueelle. Presidentti Woodrow Wilson allekirjoitti lain myöhemmin. Kolme vuotta myöhemmin hän teki lakialoitteen Havaijin asemasta osavaltiona.[3]
Kuolema ja muistaminen
muokkaaKalaniana‘ole kuoli vuonna 1922 kotonaan Waikīkīlla. Hän sai ali‘ille sopivat hautajaiset ja hänet on haudattu Mauna ‘Alan kuninkaalliselle hautausmaalle. Hänen viimeisten sanojensa väitetään olleen seuraavat:[7]
Pysykää yhdessä ja pyrkikää parhaanne mukaan olemaan samaa mieltä kohdataksenne tärkeimmän haasteen: kansamme rehabilitoimisen.
Lähteet
muokkaa- Kamae, Lori: The Empty Throne. Honolulu: Topgallant Publishing Co., 1980. ISBN 978-0-914916-44-4 (englanniksi)
- Kowalewski, Albin J. (toim.): Asian and Pacific Islander Americans in Congress, 1900–2017. Washington, DC: US Government Publishing Office, 2018. ISBN 978-0-16-094356-0 (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Jonah Kuhio Kalanianaole: 1871–1922 (pdf) govinfo.gov. 2025. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Mart, Martin: The almanac of women and minorities in American politics 2002, s. 276. Westview Press, 2001. ISBN 978-0-8133-9817-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b c Prince Kūhiō U.S. National Park Service. 2025. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Valcourt, Katrina: 9 Things You Didn’t Know About Prince Jonah Kūhiō Kalaniana‘ole Honolulu Magazine. 23.3.2023. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ History-founder Association of Hawaiian Civic Clubs. 27.6.2021. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Kamae (1980): s. 38–44
- ↑ a b c d Prince Jonah Kūhiō Kalaniana‘ole Department of Hawaiian Home Lands. 2025. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Perry, Frank: Lighthouse Point: Illuminating Santa Cruz, s. 144–146. Otter B Books, 2002. (englanniksi)
- ↑ Hawaiian royals surf Bridlington – in 1890! Museum of British Surfing. 17.3.2019. Viitattu 6.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Liliuokalani | Biography, Overthrow, & Significance Encyclopædia Britannica. 29.1.2025. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ KALANIANAʻOLE, Jonah Kuhio: 1871 – 1922 Biographical Directory. 2025. Viitattu 6.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Kamae (1980): s. 100
- ↑ Kowalewski (2018): s. 114
- ↑ Prince Cupid Will Make His Home In London (s. 12) The San Francisco Call and Post. 28.3.1900. Viitattu 5.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Kowalewski (2018): s. 74 & 105