Juridinen sukupuoli
Juridinen sukupuoli on väestörekisterissä oleva merkintä. Juridinen sukupuoli näkyy esimerkiksi henkilötunnuksessa ja täten henkilötodistuksessa ja muissa virallisissa papereissa.[1] Merkinnällä on vaikutusta siihen, miten henkilöä kohdellaan lain edessä.
Juridiset sukupuolet
muokkaa
Suomessa on käytössä kaksi juridista sukupuolta, "mies" ja "nainen". Monissa maissa, kuten Saksassa, Maltassa, Intiassa ja Australiassa on käytössä myös kolmas juridinen sukupuoli.[2][3][4][5] Tällöin matkustusasiakirjoissa, kuiten passeissa, voi olla sukupuolivalintoina esimerkiksi M (male, mies), F (female, nainen), X (unspecified, määrittelemätön)[6].
Sukupuolen määrittyminen
muokkaaVastasyntyneen juridinen sukupuoli kirjataan hänen biologisen sukupuolensa mukaiseksi, yleensä ulkoisten sukupuolielinten perusteella.[1] Niissä tapauksissa, joissa sukupuolta ei voida määritellä näin, juridinen sukupuoli määritellään myös sukupuolikromosomien ja sisäisten sukupuolielinten perusteella.[7]
Juridisen sukupuolen vaihtaminen on mahdollista useimmissa EU-maissa. Vaihtamiseen liittyvät prosessit ja vaatimukset vaihtelevat maasta toiseen, ja lainsäädäntöä ollaan uudistamassa eri maissa. Joissakin maissa juridisen sukupuolen vaihtamiseen riittää oma ilmoitus.[8] Suomessa juridisen sukupuolen vaihtamiseen eli ”sukupuolen vahvistamiseen” vaaditaan nykyisin 18 vuoden ikä, Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka Suomessa, sekä oma selvitys siitä, että hakija kokee pysyvästi kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen.[9] Juridisen sukupuolensa voi vaihdattaa uudelleen aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä vaihtamisesta.[10]
Henkilötunnussidonnaisuus Suomessa
muokkaaSuomen laissa ei ole mainittu, että sukupuolen pitää olla nainen tai mies eikä lakiteksti sisällä säännöksiä siitä miten sukupuoli määritellään. Käytännön vaatimus tulee siitä, että laki väestötietojärjestelmästä vaatii, että henkilöllä on määritelty sukupuoli henkilötunnusta varten. Henkilötunnuksessa yksilönumeron pariton numero tarkoittaa miestä ja parillinen naista. [7] Valtioneuvoston valmistelemassa lakiesityksessä ollaan siirtymässä vuonna 2027 juoksevaan numerointiin jolloin henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus samalla poistuu.[11][12]
Juridisen sukupuolen vaikutukset Suomessa
muokkaaJuridisella sukupuolella on Suomessa vaikutuksia siihen, miten henkilöä kohdellaan lain edessä. Asevelvollisuus koskee vain miehiä, ja palvelukseen kutsutaan vain henkilöt, joiden juridinen sukupuoli on mies. Juridisen sukupuolensa naiseksi vaihtava ihminen saa keskeyttää palveluksensa. Äitiysavustus myönnetään vain juridisesti naiselle. Eläkejärjestelmässä naisille rahastoidaan työeläkkeitä varten enemmän kuin miehille. Juridista sukupuolta käytetään valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sukupuolikiintiöiden täyttämisessä, joilla taataan 40 prosentin edustus sekä miehille että naisille. Lisäksi jotkin lait ja asetukset säätävät miehille ja naisille erillisistä tiloista esimerkiksi vankiloissa.[13]
Juridinen sukupuoli ei vaikuta Suomessa sukupuolitettuihin tiloihin, kuten vessoihin, pääsyn laillisuuteen.[14]
Suomen Urheiluliitto on ottanut sen kannan, että urheilun sarjajako perustuu Suomessa lähtökohtaisesti urheilijoiden sukupuolen juridiseen määrittelyyn. Urheilujärjestöt ottavat lainsäädännöstä seuraavat vaatimukset aina huomioon, mutta jaottelu miesten ja naisten sarjoihin perustuu kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen sääntöihin.[14]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Sateenkaariyhteisöt ry: Juridinen sukupuoli ranneliike.net. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Darin Graham: Germans can now choose 'third gender' option on legal records euronews. 1.1.2019. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Legal Gender Recognition and Bodily Integrity humanrights.gov.mt. Arkistoitu 25.5.2021. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ India court recognises transgender people as third gender BBC News. 15.4.2014. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ High Court rules NSW laws allow gender-neutral recognition ABC News. 2.4.2014. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Transgender, Third Gender, No Gender: Part II Human Rights Watch. 8.9.2020. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Tikli Oikarinen: Ei tietoa eikä vaihtoehtoja : Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista (s.51) julkaisut.valtioneuvosto.fi. 28.2.2019. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ Sukupuolen vahvistaminen Euroopan unioni. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Sukupuolen vahvistaminen Suomi.fi. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Sukupuolen vahvistaminen Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Varpu Kiviranta, Esa Koivuranta: Kaikkien henkilötunnus ei vaihdu sittenkään – katso, mitä muutoksia uusiin tunnuksiin on kuitenkin tulossa Yle Uutiset. 9.10.2020. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ Henkilötunnusten riittävyys varmistetaan uusilla välimerkeillä Valtioneuvosto. 8.7.2022. Viitattu 10.8.2022.
- ↑ Elina Kervinen: Translain uudistuksessa linjataan sukupuolen vahvistamisen ehtoja, mutta mihin valtio ylipäätään tarvitsee tiedon sukupuolesta? Helsingin Sanomat. 16.11.2021. Viitattu 13.2.2022.
- ↑ a b Sukupuolipykälä: Mitkä lait koskevat sukupuolitettuja tiloja ja niihin liittyviä ongelmatilanteita? Kehrääjä. 20.12.2021. Viitattu 13.2.2022.