Jyväskylän seurakunta

Jyväskylän seurakunta
tunnus	sijainti
	; Taulumäen kirkko
Tunnustuskunta	evankelis-luterilainen
Hiippakunta	Lapuan hiippakunta
Rovastikunta	Eteläisen Keski-Suomen rovastikunta
Pääkirkko	Taulumäen kirkko
Perustettu	2009
Jäsenmäärä	90 664 (2024)
– Osuus asukkaista	60,7 %
Kirkollisvero	1,45 %
Kirkkoherra	Arto Viitala
	Sivusto
	Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli käsittelee nykyään olemassa olevaa seurakuntaa. Jos etsit tietoa seurakunnasta, jonka nimi vuoteen 1875 oli Jyväskylän seurakunta, katso Jyväskylän maaseurakunta.

Jyväskylän seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Jyväskylän kaupungissa sekä Joutsan, Luhangan ja Toivakan kunnissa. Seurakunnan kirkkoherra on Arto Viitala.

Jyväskylässä on vain yksi evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, kun puolestaan muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa on useampia paikallisia seurakuntia, jotka muodostavat seurakuntayhtymän. Jyväskylän seurakunta onkin jäsenmäärällä mitattuna Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin seurakunta^[3] sekä maailman suurin luterilainen seurakunta^[4]. Vuoden 2024 lopussa seurakunnan jäsenmäärä oli 90 664^[1], mikä vastasi noin 60,7 prosenttia Jyväskylän asukkaista^[2]. Viime vuosina seurakunnan jäsenmäärä on kuitenkin vähentynyt: esimerkiksi vuoden 2010 lopussa jäseniä oli 97 681 ja vuoden 2020 lopussa 93 964.^[5]

Jyväskylän seurakunta kuuluu Eteläisen Keski-Suomen rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.

Vuoden 2025 alussa Joutsan ja Toivakan seurakunnat yhdistyivät Jyväskylän seurakuntaan. Samalla Jyväskylän seurakunnan toimialue laajeni kattamaan Jyväskylän kaupungin lisäksi Joutsan, Luhangan ja Toivakan kunnat.^[6]

Historiaa

1800-luvulla oli olemassa Jyväskylän seurakunta, joka kattoi sekä Jyväskylän kaupungin että Jyväskylän maalaiskunnan alueen, mutta vuonna 1875 annetulla määräyksellä kaupunkilaiset irrottautuivat siihenastisesta Jyväskylän seurakunnasta^[7]. Siitä lähtien oli olemassa erikseen Jyväskylän kaupunkiseurakunta ja Jyväskylän maaseurakunta (viimeksi mainittu kattoi Jyväskylän maalaiskunnan alueen). Sen vaikutuksesta, että osia Jyväskylän maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin, osia maaseurakunnan alueesta liitettiin kaupunkiseurakunnan alueeseen (suurimmat alueliitokset maalaiskunnasta kaupunkiin tapahtuivat vuosien 1941 ja 1965 alussa ja vuoden 1941 alueliitosta vastaava seurakuntien alueiden rajan muutos tapahtui vuoden 1943 alussa^[8]). Vaikka Säynätsalo liittyi Jyväskylään vuoden 1993 alussa, Säynätsalon seurakunta liitettiin Jyväskylän kaupunkiseurakuntaan vasta vuoden 2005 alussa^[9].

Nykyinen seurakunta ja alueseurakunnat

Nykyinen Jyväskylän seurakunta perustettiin vuoden 2009 alussa, kun Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Jyväskylän maaseurakunta ja Korpilahden seurakunta yhdistyivät samalla kun Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät ns. uudeksi Jyväskyläksi. Tuolloin toteutettiin myös laaja hallintomuutos, jossa koko uuden seurakunnan alue jaettiin yhdeksään alueseurakuntaan. Alueseurakuntia johtaa aluekappalainen yhdessä alueneuvoston kanssa ja ne järjestävät valtaosan kirkkollisesta toiminnasta itse. Vain talous ja erikoistoimialat ovat yhteiset koko seurakunnalle.^[10]

Seurakunta koostuu neljästä hallinnollisesta alueesta, jotka jakautuvat 11 lähikirkkoalueeseen: Huhtasuo, Kaupunginkirkko, Keljonkangas, Keltinmäki, Korpilahti, Kortepohja, Kuokkala, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vaajakoski.