Kannusruohot
Kannusruohot (Linaria) on kasvisuku ratamokasvien heimossa. Kannusruohoja on noin 150 alkuperäisesti Euraasiassa kasvavaa lajia, joista puolet tavataan Euroopassa, erityisesti Välimeren seudulla. Suvussa on myös koristekasveina käytettyjä lajeja.[1]
| Kannusruohot | |
|---|---|
 Härmäkannusruoho (Linaria genistifolia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Ratamokasvit Plantaginaceae |
| Suku: |
Kannusruohot Linaria Mill. |
| Katso myös | |
Kannusruohot ovat monivuotisia ruohoja. Niiden varret ovat kasvutavaltaan pystyjä ja lehdet ovat kapeita tai puikeita. Lehtiasento vaihtelee. Kukat sijaitsevat varren päässä olevassa latvatertussa, jossa kukilla on pienet tukilehdet. Kukkien väri vaihtelee. Kukissa on neljä hedettä, joista kaksi on muita pidempiä. Emiö on yksivartaloinen. Hedelmänä on kota.[2]
Kannusruohojen tieteellinen nimi (Linaria) tulee pellavien (Linum) suvun tieteellisestä nimestä, sillä kannusruohojen lehdet muistuttavat peltopellavan (Linum usitatissimum) lehtiä.[2]
Kannusruoholajeja
muokkaa- kenttäkannusruoho (Linaria arvensis)
- pikkuhärmäkannusruoho (Linaria genistifolia subsp. genistifolia)
- Linaria hellenica
- dyynikannusruoho (Linaria loeselii)
- marokonkannusruoho (Linaria maroccana)
- koitokannusruoho (Linaria micrantha)
- etelänkannusruoho (Linaria munbyana)
- tuoksukannusruoho (Linaria odora)
- kreikankannusruoho (Linaria peloponnesiaca)
- kalliokannusruoho (Linaria saxatilis)
- sinekannusruoho (Linaria × sepium)
- tahmakannusruoho (Linaria simplex)
- nauhakannusruoho (Linaria spartea)
Koristekasveina viljeltyjä kannusruohoja:[3][4]
- kaartokannusruoho (Linaria aeruginea)
- keltakaartokannusruoho (L. aeruginea subsp. nevadensis)
- alppikannusruoho (Linaria alpina)
- ametistikannusruoho (Linaria amethystea)
- härmäkannusruoho (Linaria genistifolia)
- isohärmäkannusruoho (L. aeruginea subsp. dalmatica)
- sirokannusruoho eli tarhakannusruoho (Linaria incarnata)
- purppurakannusruoho (Linaria purpurea)
- juovakannusruoho (Linaria repens)
- kirjokannusruoho (Linaria reticulata)
- rentokannusruoho (Linaria supina)
- sädekannusruoho (Linaria triornithophora)
- keltakannusruoho (Linaria vulgaris)
Kannusruohot Suomessa
muokkaaSuomessa kasvaa neljä luonnonvaraista kannusruoholajia. Yleisin on keltakannusruoho, joka kasvaa yleisenä koko maassa paitsi Pohjois-Lapissa. Sitä pidetään alkuperäiskasvina merenrannoilla ja uustulokkaana sisämaassa. Keltakannusruohoa käytetään myös koristekasvina. Juovakannusruohoa, jonka kanssa keltakannusruoho risteytyy, tavataan harvinaisena vakiintuneena tulokkaana rannikoilla. Se kasvaa esimerkiksi painolastimaa-alueilla ja ratapihoilla. Kaksi muuta lajia ovat tarhakannusruoho ja härmäkannusruoho.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 413. Iso-Britannia: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0
- ↑ a b Den virtuella floran: Sporrar (Linaria) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.8.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 537–539. (2. painos) Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9