Kavaleff
Kavaleff on suomenruotsalainen kauppias- ja maanomistajasuku,[1] joka tuli Suomeen Venäjältä 1700-luvulla.[2] Jonka juuret ulottuvat Venäjälle ja Hesseniin Saksaan. Suku tunnetaan erityisesti roolistaan suurmaatalouden kehittäjänä Suomessa.
Suku siirtyi 1820-luvulla Lappeenrannasta Helsinkiin ja aloitti liiketoimiensa ohella suurmaatalouden harjoittamisen.[3][4]
Kavaleffit hankkivat monta kartanoa ja tilaa nykyisten Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilta. He omistivat Tuomarinkylän (Domarby), Vanhan-Mankkaan (Mankans), Haltialan (Tomtbacka) kartanot sekä Mäkkylän, Niskalan (Nackböle) ja Tammiston (Rosendal) tilat.[2][5][6][7][8][9]
Kavaleffien aika Tuomarinkylän kartanossa
muokkaaKauppias Jacob Alexejevitsch Kavaleff (1799–1879) osti Tuomarinkylän kartanon Helsingin maalaiskunnasta vuonna 1845.[3][4] Venäjän keisari Nikolai I oli lahjoittanut perheelle arvokkaan helmi- ja timanttikorun kiitokseksi vieraanvaraisuudesta oleskeltuaan Kavaleffin suvun talossa Helsingissä. Jacob käytti kartanon hankkimiseen korun myymisestä saatuja varoja.[3][2]
Jacob Kavaleff (1870–1936) myi Helsingin kaupungille Tuomarinkylän kartanon päärakennuksen vuonna 1917 Helsingin kaupungille ja myös läheiset Haltialan ja Niskalan tilat vuonna 1934. Kauppakirjaan sisältyneen ehdon ansiosta hänen jälkeläisensä saivat asua Tuomarinkylän päärakennuksessa 1950-luvun lopulle saakka.[4][10] Sen jälkeen rakennus restauroitiin ja muutettiin kartanomuseoksi.[11][12] Suurin osa entisistä Kavaleffien maista siirtyi vuoden 1946 alueliitoksessa osaksi Helsinkiä.[13]
Osa Tuomarinkylän kartanoon kuuluvista maista jäi Kavaleffin perheen haltuun.[2] Tuomarinkylän myynnin jälkeen vuonna 1930 hankittu Niskalan tila sekä Tammiston tilukset siirtyivät Jacob Kavaleffin pojille.[2] Tiloista pirstottiin suurin osa rintamamiestonteiksi toisen maailmansodan jälkeen.[2] Entisille Kavaleffien maa-alueille perustettiin myös Helsinki-Vantaan lentokenttä.[2]
Suvun jäseniä
muokkaa- Jacob Alexejevitsch Kavaleff (1799–1879), kartanonomistaja, kauppias hyväntekeväisyyden edistäjä
- Natalia Vilhelmina Klementina Kavaleff os. Hultman (1809–1888), hyväntekeväisyyden edistäjä, kauppaneuvos Carl Hultmanin ja Lovisa Böninghin tytär
- Natalia Stjernschantz o.s. Kavaleff (1831–1858), kartano- ja kauppiassuvun tytär, aatelisnainen, tunnettu ”Valkea Rouva” -nimisenä kummituksena
- Alexis Kavaleff (1842–1887), kartanonomistaja, proviisori
- Jacob Kavaleff (1870–1936), maanviljelysneuvos, kartanonomistaja, maanviljelyn ja metsänhoidon kehittäjä, suurtilallisten yhteisten yritysten perustaja
- Nikolai Kavaleff (1876–1952), talousneuvos, agronomi ja tilanomistaja
- Carl Kavaleff (1916–1996), suomenruotsalainen pedagogi ja kirjailija
Lähteet
muokkaa- ↑ Katja Kuokkanen: Vantaa jättää väliin ulkoilureitin teon kartanosuvun nurkille Helsingin Sanomat. 5.4.2011.
- ↑ a b c d e f g Raija Hentman: Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas, s. 113. Minerva Kustannus, 2018.
- ↑ a b c Vihreätsylit: Tuomarinkylän kartanon historia Helsingin Kaupunki. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ a b c Jormanainen, Heli: Русская Финляндия: 100 лет – 100 судеб – от Синебрюховых до Фаберже Yle. 5.11.2017. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ HBL: Nackböle arboretum ska bli naturskyddsområde 28 juni 2021. Hufvudstadsbladet.
- ↑ Petra Miettinen: Stora gårdar med svenska godsägare – Esbo var rena landsbygden år 1864 Hufvudstadsbladet. 4.12.2024.
- ↑ Finnilä, Anna: Kartanoelämää Helsingissä Historia Helsinki. 26.12.2024.
- ↑ Finnilä, Anna: Helsingin kartanot vuonna 2024 Historia Helsinki. 29.12.2024.
- ↑ Koulunkäyntiä Mankkaalla, Mankkaan Uutisia, 2017
- ↑ Museovirasto: Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tuomarinkylän kartano 22.12.2009.
- ↑ Tuomarinkylän kartano 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Annastiina Henttinen: Maanviljelysneuvos Jacob Kavaleff (1870–1936), Suomen talouselämän vaikuttajat Kansallisbiografia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Yrjänä, Jouni: Maata näkyvissä Helsingin, maanhankinnan viisi vuosisataa, s. 63-64, 92. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, 2013.