Keltiö
putkilokasvilaji
Keltiö eli linnunkeltiö eli nigerinsiemen (Guizotia abyssinica) on mykerökukkaiskasvilaji, jota esiintyy Itä-Afrikassa.
| Keltiö | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit |
| Alakaari: | Koppisiemeniset |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Keltiöt Guizotia |
| Laji: | abyssinica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaKeltiö on yksivuotinen ruoho, joka kasvaa 10–100 cm korkeaksi. Sen varsi on vankka, mustanruskeatäplikäs, hapsi- ja nystykarvainen. Vastakkain kasvavat lehdet ovat ruodittomia, sepiviä ja suurilapaisia, harvan isohampaisia.
Mykeröstö on huiskilo. Mykeröt ovat pitkäperäisiä. Mykerön laita- ja kehräkukat ovat keltaisia. Laitakukkien kieli on leveä, 1–1,5 senttimetriä pitkä.
Hedelmä on pähkylä, noin 4 mm, litteä, 3–4-kulmainen, uurteinen, kiiltävä musta tai ruskea.
Elinympäristö
muokkaaKeltiö on kotoisin Itä-Afrikasta. Se tavataan Suomessa harvoin kaatopaikoilla ja joutomailla.[1]
Muuta
muokkaaKeltiön siemeniä on joissakin linnunsiemenseoksissa.[2]
Lähteet
muokkaa- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.
Viitteet
muokkaa- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Keltiön (Guizotia abyssinica) levinneisyys Suomessa Viitattu 24.10.2017.
- ↑ Untuvia kurkussa - Ruusukakadujen ruokinta teranymphicus.com. Viitattu 24.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasviatlas 2021: Keltiön eli linnunkeltiön (Guizotia abyssinica) levinneisyys Suomessa.
- Suomen Lajitietokeskus: Keltiö (linnunkeltiö) – Guizotia abyssinica
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Keltiö
