Kiptšakkilaiset kielet
turkkilaisten kielten alahaara
Kiptšakkilaiset kielet on turkkilaisten kielten alahaara, jota puhuu noin 28 miljoonaa ihmistä pääsääntöisesti Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa, ulottuen aina Ukrainaan ja Kiinaan asti. Ne juontavat juurensa muinaiseen kiptšakin kieleen, jonka vaikutus oli huipussaan Kultaisen ordan-, eli "kiptšakkien kaanikunnan" aikakaudella[1][2].

Puhutuimpia kiptšak-turkkilaisia kieliä ovat etenkin kazakki, kirgiisi, tataari ja krimintataari.
Luokittelu
muokkaaKiptšakkilaiset kielet jaetaan neljään ryhmään maantieteellisen sijainnin ja yhteisten ominaisuuksien perusteella.
Ryhmä | Kuolleet kielet | Nykypäivänä puhutut kielet |
---|---|---|
Kiptšak-bolgaari | vanha tataari (türki) |
|
Kiptšak-kumaani |
|
|
Kiptšak-nogai |
|
|
Kirgiisi-kiptšakki |
|
Lähteet
muokkaa- Johanson, Lars; Csató, Éva Ágnes (1998). The Turkic Languages. London: Routledge. ISBN 0-415-08200-5.
- Menges, Karl H. (1995). The Turkic Languages and Peoples (2nd ed.). Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3-447-03533-1.
- azyki mira Языки мира [Languages of the World]. Vol. 2. Indirk: Институт языкознания (Российская академия наук). 1997. pp. 19–20.
Viitteet
muokkaa- ↑ A Complete Guide to Kipchak Languages worldschoolbooks.com.
- ↑ Golden Horde britannica.com.
- ↑ Публикация ННР О языке куманов: По поводу издания куманского словаря books.e-heritage.ru.