Knut

miehen etunimi

Knut on pää­asiassa pohjois­mainen miehen etunimi. Nimi johtuu muinaissaksan sanasta knuz, joka merkitsee rohkeaa, ylhäis­syntyistä, ylpeää tai reipasta..[1] Tanskassa nimi esiintyy muodossa Knud.

Knut
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen 13. tammikuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Nuutti, Knuut
Vastineita eri kielissä Knud, Canutus, Solmu
Nimen alkuperä pohjoismainen, rohkea, reipas

Nimen tavallisin suomen­kielinen vastine on Nuutti. Tanskan ja Ruotsin Knut- tai Knud-nimisistä kuninkaista käytetään suomen kielessä kuitenkin vakiintuneesti muotoa Knuut.

Suomessa nimi Knut on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 1276 henkilölle. Muodoissa Knuut ja Knud nimi on samana aikana annettu muutamalle kymmenelle henkilölle.[2]

Knutin nimipäivä on suomen­ruotsalaisen kalenterin mukaan 13. tammikuuta, Tanskan prinssi Knud Lavardin muistopäivänä eli nuutinpäivänä, jota on myös pidetty jouluajan loppuna.

Tunnettuja Knuteja, Knuuteja ja Knudeja

muokkaa

Ruotsin kuninkaita

muokkaa

Tanskan kuninkaita ja prinssejä

muokkaa

Muita Knut-nimisiä

muokkaa

Muita Knud-nimisiä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Muita Knuteja

muokkaa
  • Knut, jääkarhu Berliinin eläintarhassa
  • Nuuttipukki (myös nuutipukki tai knuutipukki), naamioitunut hahmo, joka liittyy suomalaisen nuutinpäivän juhlintaan

Lähteet

muokkaa
  1. Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 277–278. (2. painos) Porvoo: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23323-4
  2. Nimipalvelu, etunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 13.1.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa