Koirapilli (politiikka)
Koirapilli (engl. dog whistle), suomeksi ”piiloviesti” tai ”silmänisku”, on amerikkalaisessa politiikassa yleistynyt käsite, jolla tarkoitetaan omille kannattajille viestimistä rivien välistä.[1] Poliitikko välittää tällöin yhden viestin muille ja toisen omille kannattajilleen, joiden hän olettaa ymmärtävän viestin piilomerkityksen. Koirapillin erottaminen puheesta voi olla vaikeaa ja ihmiset voivat löytää koirapillimäisiä merkityksiä sellaisista paikoista joissa niitä ei todellisuudessa ole. Esimerkki koirapillistä on se, että Yhdysvalloissa republikaanipoliitikko käyttää vähemmistöä avoimesti halventavan ilmaisun sijaan ilmaisuja kuten "welfare queen".[1]
Kritiikki
muokkaaSteven Pinkerin mukaan puhujan motiivien arvailu on vapaata, joten sanojen arvellut piilomerkitykset eli ”koirapillit” ovat kuulijoiden yksityisiä mielipiteitä.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Heiskanen, Heikki: Antifa, syvä valtio ja valkoisen ylivallan maa – vaalivuonna lentäneet politiikan lyömäsanat kertovat ristiriitojen Yhdysvalloista Yle uutiset. 14.11.2020. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Bailey, Ronald: Steven Pinker Beats Cancel Culture Attack Reason. 7.10.2020. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- López, Ian Haney: Dog Whistle Politics. How Coded Racial Appeals Have Reinvented Racism and Wrecked the Middle Class. Oxford: Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-022925-2 (englanniksi)
- Saul, Jennifer Mather: Dogwhistles and Figleaves. How Manipulative Language Spreads Racism and Falsehood. Oxford: Oxford University Press, ilmestyy helmikuussa 2024. ISBN 978-0-19-287175-6 (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Sinokki, Jani: Rasistien harjoittama manipulaatio on uhka demokratialle. Politiikasta.fi 27.9.2023.