Komárno

Komárno (unk. Komárom, saks. Komorn, serb. Коморан (Komoran)) on kaupunki Nitran alueella Slovakiassa. Vuonna 2021 siellä asui noin 32 000 asukasta. Sen kaksoiskaupunki on Unkarin puolella sijaitseva Komárom.

Komárno Komárom
vaakuna
Komárno
Koordinaatit: 47°45′45″N, 18°07′46″E
Valtio	Slovakia
Alue (kraj)	Nitran alue
Piiri	Komárno
Ensimmäinen maininta	1075
Hallinto
– Pormestari	Béla Keszegh
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	103.16 km²
Korkeus	109 m
Väkiluku	32,643
– Väestötiheys	317.98 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	945 01
Suuntanumero(t)	+421 35
[www.komarno.sk]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Sijainti

Komárno sijaitsee Tonava- ja Váh-jokien yhtymäkohdassa.

Väestö

Komárno on tärkeä kaupunki Slovakian unkarilaisvähemmistölle. Vuonna 2011 kaupungin asukkaista noin 53% oli unkarinkielisiä.

Historia

Komárnon alue on asututettu yhtäjaksoisesti jo varhaiselta pronssikaudelta alkaen. Se kuului sekä Rooman valtakuntaan, Nitran ruhtinaskuntaan että suur-Määriin kunnes unkarilaiset valtasivat alueen 1000-luvulla. Unkarin kuningas Béla IV myönsi Komárnolle kaupunkioikeudet vuonna 1265.

Komárnon linna rakennettiin 1546–1557. Sen jäänteet ovat Keski-Euroopan suurin linnakekokonaisuus. Turkkilaiset polttivat kaupungin vuosina 1529 ja 1594, mutteivät pystyneet valloittamaan sitä.

Kaupunki kukoisti 1700-luvulla. Se oli 10 000 asukkaallaan Itävallan kymmenenneksi suurin kaupunki ja sen talous perustui kaupankäynnille, käsitöille sekä laivanrakennukselle. Vuonna 1745 Maria Teresia myönsi Komárnolle vapaan kuninkaallisen kaupungin aseman.

Tšekkoslovakian itsenäistymisen jälkeen Komárnon asema oli jonkin aikaa epäselvä. Lopulta Trianonin rauhansopimus vuonna 1920 jakoi kaupungin Tonavan mukaisesti keskeltä kahtia Tšekkoslovakian ja Unkarin välillä. Koko kaupunki siirrettiin väliaikaisesti takaisin Unkarille Wienin ensimmäisessä välitystuomiossa, mutta akselivaltojen hävittyä toisen maailmansodan raja palasi erottamaan kaupungin. Sodan jälkeen tapahtuneen Slovakian ja Unkarin välisen väestönvaihdon aikana noin 6000 Komárnon unkarilaista siirrettiin Unkariin. Tšekkoslovakian jakautumisen jälkeen Komárno on kuulunut Slovakiaan.

Komárno on ollut monta kertaa Unkarin ja Slovakian kahdenvälisten suhteiden keskipisteessä. Vuonna 1990 kaupungissa osoitettiin mieltä Slovakian hallitusta vastaan kun se oli ilmoittanut aikomuksestaan tehdä slovakista maan ainoan virallisen kielen. Vuonna 2009 Unkarin presidentti László Sólyom ilmoitti tulevansa Komárnoon paljastamaan Tapani I:n patsaan tämän muistopäivänä 20. elokuuta. Slovakian hallitus ilmoitti ettei se tulisi päästämään Sólyomia maahan vedoten päivämäärän olevan sama kuin Tšekkoslovakian miehityksellä vuonna 1968, mihin myös Unkari oli ottanut osaa. Lopulta Solyóm piti puheen Komárnon ja Komáromin välisellä sillalla, joka oli sama silta, jonka kautta Unkarin armeija oli edennyt Slovakiaan 50 vuotta aiemmin.

Teollisuus

Kaupungissa sijaitseva jokivenetelakka on Keski-Euroopan suurimpia.

Urheilu

Koripalloseura BC Komárno pelaa Slovakian korkeimmalla sarjatasolla.

Opiskelu

Unkarinkielinen Selye Jánosin yliopisto on toiminut Komárnossa vuodesta 2004.

Kuuluisia asukkaita

• Ľudovít Ódor, Slovakian pääministeri

Ystävyyskaupungit

Lähde

• Komárom, Unkari
• Lieto, Suomi
• Weißenfels, Saksa
• Kralupy nad Vltavou, Tšekki
• Blansko, Tšekki
• Terezín, Tšekki
• Sebes, Romania

Lähteet

• Blaive, Muriel & Oates-Indruchová: Komárno: A Flagship of Symbolic Politics at the Slovak-Hungarian Border. Revue d’études comparatives Est-Ouest, 4/2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kaupungin kotisivut (slovakiksi)