Kristoffer Baijerilainen

Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas

Kristoffer Baijerilainen eli Kristoffer III (26. helmikuuta 1418 – 5./6. tammikuuta 1448) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan ja Norjan vuosina 14401448 ja Ruotsin vuosina 14411448).[1]

Kristoffer Baijerilainen
Tuntemattoman 1500-luvun taiteilijan muotokuva Kristoffer Baijerilaisesta.
Tanskan kuningas
Valtakausi 9. huhtikuuta 1440 – 5. tammikuuta 1448
Kruunajaiset 1. tammikuuta 1443
Edeltäjä Eerik Pommerilainen
Seuraaja Kristian I
Ruotsin kuningas
Valtakausi 13. syyskuuta 1441– 5. tammikuuta 1448
Kruunajaiset 13. syyskuuta 1441
Edeltäjä Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (valtionhoitaja)
Seuraaja Pentti Jönsinpoika Oxenstierna ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (valtionhoitajat)
Norjan kuningas
Valtakausi 1. kesäkuuta 1442 – 5. tammikuuta 1448
Kruunajaiset 2. heinäkuuta 1442
Edeltäjä Eerik Pommerilainen
Seuraaja Sigurd Jonsson (valtionhoitaja)
Syntynyt 26. helmikuuta 1416
Neumarkt in der Oberpfalz
Kuollut 5. tammikuuta 1448 (29 vuotta)
Helsingborg
Puoliso Dorotea Brandenburgilainen
Suku Pfalz-Neumarkt
Isä Juhana
Äiti Katariina Pommerilainen
Uskonto roomalaiskatolinen
Kristofer Baijerilainen
Kristofer Baijerilaisen sinetti.

Valtakausi

muokkaa

Kristofer valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1440 sen jälkeen, kun tanskalaiset olivat erottaneet aiemman unionikuninkaan, Ruotsin kruunun menettäneen Eerik Pommerilaisen. Ruotsia hallitsi valtionhoitajana Kaarle Knuutinpoika Bonde, jonka suostuttelemiseksi hyväksymään kuninkuutensa joutui Kristoffer antamaan Kaarlelle Turun linnan ja suuria läänityksiä Suomesta. Kristoffer valittiin Ruotsin kuninkaaksi Moran kivillä ja kruunattiin Upsalan tuomiokirkossa vuonna 1441.[2]

Vuonna 1442 Kristofer vahvisti unionikuninkaan valtaa tasoittaneen Kristofferin maanlain, jonka mukaan kuninkaan tuli hallita valtaneuvostoa kuunnellen ja asettaa linnanherroiksi vain Ruotsissa syntyneitä. Kristoffer määräsi vuonna 1443 Naantalin luostarin siirrettäväksi piispa Maunu Tavastin suunnitelman mukaisesti sopivaan paikkaan Raision Ailosiin. Samassa yhteydessä määrättiin luostarin viereen perustettavaksi kaupunki. Seuraavana vuonna kuningas vahvisti Rauman kaupungin privilegiot. Vuonna 1446 kuningas Kristoffer ryhtyi toimiin liittääkseen Eerik Pommerilaisen hallussa olleen Gotlannin unionin yhteyteen, ja valtakunnan asevoimat vietiin Gotlantiin.[2] Kristoffer kuitenkin kuoli vuonna 1448 yllättäen ilman perillisiä, mikä johti jälleen epäselvyyteen Kalmarin unionin jatkosta ja kiistoihin sen hallinnasta.

Lähteet

muokkaa
  1. britannica.com: Christopher of Bavaria
  2. a b Vahtola, Jouko: Keskiaika, s. 95-96. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0

Aiheesta muualla

muokkaa
Edeltäjä:
Eerik Pommerilainen
Norjan kuningas
14401448
Seuraaja:
Kaarle Knuutinpoika
Edeltäjä:
Eerik Pommerilainen
Tanskan kuningas
14401448
Seuraaja:
Kristian I
Edeltäjä:
Kaarle Knuutinpoika Bonde
valtionhoitaja
Ruotsin kuningas
14411448
Seuraaja:
Pentti Jönsinpoika Oxenstierna ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna
valtionhoitajat
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.