Kurttila
Kurttila (ruots. Kurtby) on Espoon kaupunginosa. Se sijaitsee läntisessä Espoossa Kauklahden ja Saunalahden välissä ja luetaan kuuluvaksi Suur-Kauklahden suuralueeseen. Kurttilan läpi kulkee Kurttilantie, joka alkaa ja päättyy Kauklahdenväylälle. Kurttilaa lähinnä Espoon keskuksista on Espoonlahti.lähde?
| Kurttila | |
|---|---|
| Kurtby | |
 Kaupungin kartta, jossa Kurttila korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Kauklahti |
| Kaupunginosa nro | 45[1] |
| Pinta-ala | 5,0 km² [2] |
| Väkiluku | 3 917[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 786 as./km² |
| Osa-alueet | Brinkinmäki, Kallvik, Kallvikinniemi, Kurtinmalmi, Kurtinmäki, Lasilaakso, Mustalahti, Mäkitupa, Åminne |
| Postinumero(t) | 02780 |
| Lähialueet | Espoonkartano, Kauklahti, Saunalahti, Vanttila |
Kurttila on haja-asutusaluetta. Siellä on muun muassa autokorjaamo ja ruotsinkielinen koulu Kungsgårdsskolan. Noin kilometrin päässä Saunalahdessa on Kallvikin uimaranta. Åminnen kartano sijaitsee Kurttilassa.lähde?
Kurttilaan kuuluu osa-alue Lasilaakso, jossa on yleisurheilukenttälähde? ja haja-asutusalue Mankki, jossa on ainakin toistaiseksi käytöstä poistettu Mankin rautatieasema[4]. Siellä on kahden kilometrin pituinen metsäpolku, lintutorni ja joki.lähde?
Nimi
muokkaaKurttilan nimen taustalla on vanha kylännimi, jonka vanhoja kirjoitusasuja ovat Kurtthebacka (1540), Kurittbacka (1544) ja Kurtby (1592). Kylä on saanut nimensä Kurittu-talon mukaan, joka on ollut talon isännän lisänimi. Suomenkielinen vastine Kurttila on mukailtu ruotsinkielisestä vuonna 1965. Kaupunginosan nimeksi Kurttila tuli vuonna 1976.[5]
Historia
muokkaaEspoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Kurtillan alueen Lounaisrannikko tuli Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle.[6]
Kurttilan pohjoispuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle.[6]
Väestö
muokkaaVäkiluvun kehitys
muokkaaVirkistys
muokkaaKurttilan alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Kurttilantien katajat, jotka sijaitsevat Kurttilantien ja Saunaniementien risteyksen läheisyydessä. Kurttilantien katajat on nimetty luonnonmuistomerkiksi vuonna 1968.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Luoman ja Mankin seisakkeita ei oteta uudelleen junaliikenteen käyttöön Hsl.fi. 21.11.2017, muokattu 4.6.2020. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 6.2.2022.
- ↑ Ukskoski, Laura: Kurttilan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.