Larisa Leisiö
Larisa Gennadievna Leisiö (o.s. Afonina; s. 1962, Zagorsk (nyk. Sergijev Posad), Moskovan alue) on taustaltaan venäläinen kielitieteilijä, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen professorina.[1] Hän on tutkinut muun muassa suomenvenäjää ja Venäjän vähemmistökieliä kuten samojedikieliin kuuluvaa nganasanin kieltä.[2]
| Larisa Leisiö | |
|---|---|
 Leisiö vuonna 2022 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1962 (ikä 62–63) Zagorsk (nyk. Sergijev Posad) |
| Ammatti | venäjän kielen professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Leningradin valtionyliopisto (FM 1985), Tampereen yliopisto (FL 1994, FT 2001) |
| Väitöstyön ohjaaja | Marja Leinonen |
| Instituutti | Itä-Suomen yliopisto |
Leisiö opiskeli Leningradin valtionyliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi (1985). Hän opiskeli edelleen Tampereen yliopistossa filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi (FL 1994, FT 2001).[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2001) tarkasteli lauseiden rakenteellisia piirteitä suomenvenäläisten puheessa. Leisiö jakoi suomenvenäjän tutkimuksessaan kahdeksi eri aineistoryhmäksi (korpukseksi). Ensimmäisen aineistoryhmän puhujat polveutuvat Suomen kaupunkeihin lähinnä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saapuneista venäläisistä. Toisen aineistoryhmän puhujina ovat niin sanotut Kyyrölän venäläiset. Tutkimustyö oli otsikoitu Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian.[3] Hänen väitöskirjatyötään ohjasi professori Marja Leinonen.[4] Tampereen yliopiston uralilaisten kielien ja kielikontaktien dosentti hän on ollut vuodesta 2006 ja Helsingin yliopiston venäjän kielen dosentti vuodesta 2008.[1]
Työurallaan Leisiö on toiminut erityisesti tutkijana ja opettajana ensin Tampereen yliopistossa, vuodesta 2016 lähtien professuuria hoitaen Itä-Suomen yliopistossa. Hän oli Tampereen yliopiston venäjän kielen lehtori ja tuntiopettaja (1994–1995). Sitten hän työskenteli Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian projektitutkijana Syntaksi kielikontakteissa -hankkeessa (1997–1999), tutkijatohtorina (2003–2006) ja akatemiatutkija (2008–2013). Hän toimi määräaikaisena Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen professorina vuosina 2016–2018 ja on ollut venäjän kielen professori vuodesta 2018 lähtien.[1]
Leisiön puoliso on etnomusikologian emeritusprofessori Timo Leisiö.[5][6]
Teoksia
muokkaa- Werner Abraham & Larisa Leisiö: Passivization and typology : form and function. Amsterdam & Philadelphia: J. Benjamins Pub. Co, 2006. ISBN 9789027293251 (englanniksi)
- Larisa Leisiö: Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian (Väitöskirja / Tampereen yliopisto) 2001. Tampere University Press. ISBN 951-44-5028-0 Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
- Eugen Helimski (kirj.), Larisa Leisiö (toim.) & Timo Leisiö (toim.): Samojedit ja šamanismi : viisi luentoa samojedeista, šamanismista ja uralilaisesta kulttuurista. (Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu, ISSN 0357-0010; 26) Suomentanut Larisa Leisiö. Tampere: Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4299-7 (suomeksi)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Larisa Leisiö venäjän kielen professoriksi. Venäjän monet mahdollisuudet 6.9.2018. Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 10.3.2020.
- ↑ Larisa Leisiö: A First but Not the Definitive Grammar of Nganasan. (Book Review) International Journal of Eurasian Linguistics, 2019, 1. vsk, nro 1, s. 229-236. Brill. doi:10.1163/25898833-12340014 ISSN 2589-8825 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Larisa Leisiö: Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian (Väitöskirja) 2001. Tampere University Press (teostiedot via finna.fi). Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Larisa Leisiö: ”Tollot luulevat, että tutkimuksen pitää juosta kvartaalitalouden perässä”. Marja Leinonen 1946–2019 Virittäjä 3/2019: 446–449. 2019. Viitattu 10.3.2020.
- ↑ Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 10. maaliskuuta 2021), s. 388
- ↑ Timo Leisiö Aalborg University, aau.dk. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
