Lauri Apajalahti
Lauri Einari Apajalahti (vuoteen 1906 Lindqvist, 9. elokuuta 1892 Helsinki[1] – 2. tammikuuta 1964 Helsinki[2]) oli helsinkiläisen Kallion seurakunnan kirkkoherra ja sitä ennen toimi Helsingissä Agricolan ja Johanneksen seurakunnissa. Vuodet 1945–1951 hän oli Tampereen tuomiokapitulin asessori[1].
Apajalahdella ja hänen puolisollaan Eeva Bertha o.s. Tulenheimolla (vuoteen 1906 Thulé) oli kuusi lasta.[3] Heidän lapsensa olivat Samuli, Juhani, Elina, Heikki, Eero ja Markku Apajalahti.
Koulutukseltaan Apajalahti oli teologian tohtori.[3] Hän oli Helsingin lääninrovasti ja valvoi kirkkomusiikin osastoa Sibelius-akatemiassa.
Julkaisut
muokkaa- Piirteitä Paavalin Kristus-mystiikasta: tutkielma. Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1926. Sarja: Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja, ISSN 0356-9349; 14
- Ilmoitus ja historia Schleiermacherin jälkeisessä teologiassa: dogmaattinen tutkielma, 1939.
- Rukoileva kirkko: rukouksia ja Raamatunlukua vuoden joka päivälle, toim. Lauri Apajalahti. WSOY, 1950.
- Piireitä Paavalin Kristus-mystiikasta, 1926, viite sivulla 811., Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja, 1965, viides painos
Lähteet
muokkaa- Agathon Meurmanin sukukunta II
- Elävä kivi, Helsinki 1965, Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, s. p. 577. Helsinki: Otava, 1968.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10 (ei sivunumero)
- ↑ a b Jänkälä, Pentti: Opettajaväen yhdistäjä on poissa. Opettaja, 7.8.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.3.2011.[vanhentunut linkki]