Luppiot
Luppiot eli tähkäluppiot (Sanguisorba) on kasvisuku ruusukasvien heimossa. Siihen kuuluu 34 lajia.[1] Lajimäärään on luettu mukaan suomenkielisessä kasvinimistössä erotettujen sukujen luppujen (Poterium) ja puuluppioiden (Dendriopoterium) lajit.
| Luppiot | |
|---|---|
 Punaluppion (Sanguisorba officinalis) tähkämäinen kukinto. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: |
Luppiot Sanguisorba L. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Monia luppioita viljellään koristekasveina.
Tuntomerkkejä
muokkaaPohjoismaissa tavataan neljä luppiolajia. Ne ovat monivuotisia ruohokasveja, joilla on parilehdykkäiset lehdet. Lajien kukinto on tiheä, tähkämäinen ja muodostuu pienistä nelilukuisista teriöttömistä kukista.[2] Suomessa tavataan kaksi luonnonvaraista luppiolajia, punaluppio ja pikkuluppio, jotka ovat Keski-Euroopasta levinneitä uustulokkaita.[3]
Luppiolajeja
muokkaa- valkoluppio (Sanguisorba albiflora)
- altainluppio (Sanguisorba alpina)
- kanadanluppio (Sanguisorba canadensis)
- italianluppio (Sanguisorba dodecandra)
- komealuppio (Sanguisorba hakusanensis)
- hurmeluppio eli lännenluppio (Sanguisorba menziesii)
- nuokkuluppio (Sanguisorba obtusa)
- punaluppio eli rohtoluppio (Sanguisorba officinalis)
- kiiltoluppio (Sanguisorba tenuifolia) [2][4]
- japaninluppio (Sanguisorba japonensis)
- pikkuluppio (Sanguisorba minor), syn. pikkuluppu (Poterium sanguisorba)
- makaronesianluppio (Sanguisorba megacarpa)
- välimerenluppio (Sanguisorba verrucosa), syn. välimerenluppu (Poterium verrucosum)
Suomessa Luonnontieteellinen keskusmuseon luokittelussa on erotettu luppujen (Poterium) suku, joka luokitellaan muualla vaihtoehtoisesti luppioiden synonyymiksi.[5][6] Luppioihin yhdistetään aiempi suku puuluppiot (Dendriopoterium), johon ovat kuuluneet Kanariansaarilla kasvavat lajit isopuuluppio (Sanguisorba menendezii, syn. Dendriopoterium menendezii) ja pikkupuuluppio (Dendriopoterium pulidoi).
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Sanguisorba L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 29.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 290. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1 .
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206.
- ↑ Govaerts, R. et al.: Poterium L. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)