Mil Mi-14
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mil Mi-14 (ven. Миль Ми-14, Nato-raportointinimi Haze) on neuvostoliitossa suunniteltu ja valmistettu sukellusveneentorjuntahelikopteri, joka pohjautuu saman tehtaan Mil Mi-8 -kuljetushelikopteriin.
| Mil Mi-14 | |
|---|---|
 Mil Mi-14P |
|
| Tyyppi | sukellusveneidentorjuntahelikopteri |
| Alkuperämaa |
 Neuvostoliitto |
| Valmistaja |
Mil Kazan |
| Miehistö | 4 |
| Ensilento | syyskuu 1969 |
| Käyttöönottovuosi | 1975 |
| Tila | Käytössä |
| Pääkäyttäjät |
Venäjän laivasto| Ukrainan merivoimat |
| Valmistusmäärä | 230 |
| Valmistusvuodet | 1969-1986 |
| Kehitetty mallista | Mil Mi-8 |
| Mitat | |
| Pituus | 18,38 m |
| Korkeus | 6,93 m |
| Nopeus | 230 km/h |
| Lentomatka | 1135 km |
| Tyhjäpaino | 11750 kg |
| Voimanlähde | |
| Koneisto | 2 Klimov TV3-117MT turboahdettua moottoria |
| Teho | 1 454 |
| Aseistus | |
| Aseistus | torpedot, pommit ja syvyyspommit |
Suunnittelu ja valmistus
muokkaaHelikopterista on valmistettu sekä sukellusveneiden- ja miinantorjunta että pelastus- ja etsintäversiot. Sen voimanlähteenä on kaksi turboahdettua Klimov TV3-117MT -moottoria, ja siinä on veneenkaltainen runkorakenne, kuten SH-3 Sea King -helikopterissa.
Rungon etuosassa on kellukkeet, ja lisäksi kopterissa on nostettavat laskutelineet. Mallia voi käyttää horisontin takaiseen maalin tunnistukseen, ohjusten maaliinohjaukseen sekä etsintä- ja pelastuspalveluun. Koneessa on pommikuilu sukellusveneidentorjuntaan tarkoitetuille torpedoille ja syvyyspommeille sekä muille merimaaleja vastaan tarkoitetuille asejärjestelmille.
Miehistöön kuuluu lentäjä, perämies, teknikko ja asemies.[1]
Tuotantoa hidastivat helikopterin ilmailutekniikkaan liittyvät ongelmat ja moottoreiden luotettavuusongelmat, ja tuotanto Kazanissa alkoi vasta vuonna 1973, ja helikopteri otettiin käyttöön 11. toukokuuta 1976.
Tammikuussa 2016 vahvistettiin, että lopullista päätöstä tuotannon uudelleen käynnistämisestä ei oltu tehty, mutta markkinakysyntää ja rahoituslähteitä selvitettiin parhaillaan. Vuosina 1969-1986 valmistetuista 230:sta Mi-14:stä on arviolta vain 44 kappaletta edelleen aktiivikäytössä.[2]
Versiot
muokkaa.jpg)
,_static_display,_Radom_AirShow_2005,_Poland.jpg)
- V-14
- Mallin prototyyppi.
- Mi-14PL (NATO - Haze-A)
- Sukellusveneentorjuntahelikopteri varustuksenaan hinattava APM-60 MAD, OKA-2 poijut ja laskettava tyypin 12-M etsintätutka, aseistuksena yksi AT-1 tai APR-2 torpedo, yksi Skat ydinkärjellä varustettu syvyyspommi, kahdeksan perinteistä syvyyspommia.
- Mi-14PL Strike
- Mi-14PL:n aseistettu versio, varustettu AS-7 Kerry merimaaliohjuksin.
- Mi-14PLM
- paranneltu sukellusveneentorjuntaversio.
- Mi-14PŁ
- Puolalainen versio nimi Mi-14PL kopterille. Tunnetaan myös nimellä Mi-14PW.
- Mi-14BT (NATO - Haze-B)
- Miinanraivaushelikopteri.
- Mi-14PS (NATO - Haze-C)
- Etsintä- ja pelastuspalveluhelikopteri varusteinaan etsintävalo ja liukuovi vinsseineen.
- Mi-14PX
- Puolan merivoimien koulutuskäyttöön suunniteltu etsintä- ja pelastuspalveluhelikopteri. Yksi Mi-17PL helikopteri muutettu tällaiseksi poistamalla ASW varustus.
- Mi-14PZh
- Palontorjuntaversio Mi-14BT helikopterista.
- Mi-14PZh Eliminator III
- Palontorjuntaversio Mi-14BT helikopterista.
- Mi-14GP
- Siviilimarkkinoille tarkoitettu versio.
- Mi-14P
- 24-paikkainen kuljetushelikopteri.
Käyttöhistoria
muokkaaSyyrian sisällisodassa Syyrian laivaston Mi-14-helikoptereita käytettiin improvisoituina pommikoneina tiputtamaan merimiinoja ja tynnyripommeja suuriin kohteisiin.[3] Maaliskuun 22. päivänä 2015 yksi niistä syöksyi maahan, ja sen lentäjä kuoli kiinnioton yhteydessä, ja loput miehistöstä joutuivat vangiksi.[4]
Ukraina vahvisti 7. toukokuuta 2022, että Ukrainan laivaston apulaispäällikkö, eversti Ihor Bedzay kuoli, kun venäläinen Su-35 ampui hänen Mi-14PS-koneensa alas.[5]
Käyttäjämaat
muokkaaVuoteen 1991 mennessä noin 230 konetta luovutettu asiakkaille. Neuvostoliiton ohella toimitettu muun muassa Bulgariaan, Kuubaan, Itä-Saksaan, Pohjois-Koreaan, Libyaan, Puolaan, Syyriaan ja Jugoslaviaan.
Nykyiset käyttäjät
muokkaa
- Georgian ilmavoimat (2 kpl)[6]
- Kongon tasavallan merivoimat (1 kpl)[6]
,_Flag_of_Syria_(1980%E2%80%932024).svg){kind=small}
- Ukrainan merivoimat (4 kpl)[6]
Entiset käyttäjät
muokkaa
Lähteet
muokkaa- ↑ B.G: [Actu Le Mil Mi-14 ne veut pas mourir!] Red Samovar. 31.3.2017. Viitattu 14.2.2025. (ranskaksi)
- ↑ Dominic Perry2016-01-12T14:19:04+00:00: Russian Helicopters still analysing revival of Mi-14 amphibian Flight Global. Viitattu 14.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Oryx: The Syrian Arab Air Force, Beware of its Wings bellingcat. 16.1.2015. Viitattu 14.2.2025. (englanniksi)
- ↑ David Cenciotti: Video shows Syrian Navy Mi-14 anti-submarine helicopter (about to) crash land near Idlib The Aviationist. 22.3.2015. Viitattu 14.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Tanmay Kadam: Russian Sukhoi Fighter 'Hunts Down' A Ukrainian Mi-14 Chopper; Incident Gets Caught On Camera -- Watch EURASIAN TIMES. 9.6.2022. Viitattu 14.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Craig Hoyle2017-12-01T14:09:00+00:00: ANALYSIS: World Air Forces maintaining strength Flight Global. Viitattu 14.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Mi-14 Haze in volksmarine Helis.com. Viitattu 14.2.2025. (englanniksi)
