Musta sota

konflikteja Tasmaniassa 1800-luvulla

Musta sota tarkoittaa brittiläisten kolonistien suorittamaa Tasmanian aboriginaalien kansanmurhaa Tasmaniassa (saarelle hyökänneiden brittien aikalaislähteissä Van Diemenin maa, palawa kaniksi Lutruwita) vuosina 1804–1830. Vajaassa 30 vuodessa britit surmasivat saarta 35 000 vuotta asuttaneen alkuperäiskansan, jonka suuruus oli 1800-luvun alussa noin 5 000 henkeä.

Musta sota
Osa Australian rajaseutusotia
Päivämäärä:

18281832

Paikka:

Australia (Tasmania)

Lopputulos:

Brittien valta koko Tasmanian alueella

Vaikutukset:

Tasmanian aboriginaalien miltei täydellinen tuhoutuminen

Osapuolet

 Yhdistynyt kuningaskunta

aboriginaalit

Komentajat

George Arthur

Vahvuudet

500–1 000

5 000–10 000 soturia ja siviiliä

Tappiot

188

virallisten lukujen mukaan 327, muiden arvioiden mukaan 5 000-9 000

Mustan sodan aikaan julkaistu juliste, jonka tarkoituksena on välittää Tasmanian alkuperäiskansalle tietoa varakuvernööri Thomas Daveyn ystävyyteen tähtäävästä politiikasta aboriginaalien ja kolonistien välillä. Kahdessa alemmassa kuvassa kerrotaan, että jos aboriginaali tappaa kolonistin, hänet hirtetään. Samoin käy, jos kolonisti tappaa aboriginaalin.

Kansanmurhan lopussa tapahtui saaren silloisen kuvernöörin George Arthurin käskystä mustana linjana tunnettu yritys saartaa ja pakkosiirtää saaren viimeiset aboriginaalit 2 000 sotilaan muodostaman saartorenkaan avulla. Yritys epäonnistui ja britit kidnappasivat kaksi ihmistä saarelta. Koko yrityksen hinta oli 25 000 puntaa. Jo aiemmin Arthur oli tarjonnut aboriginaalien kidnappaamisesta viiden punnan palkkion aikuisesta ja kaksi puntaa lapsesta. Lopulta suurin osa aboriginaaleista siirrettiin Flindersinsaarelle Tasmanian pohjoispuolelle.

Lähteet

muokkaa
  • Rasismi (Racism) (Kolmiosaisen dokumenttisarjan toinen osa) Yle/BBC. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 27.2.2008.
  • Richard Nile, Christian Clerk: Cultural Atlas of Australia, New Zealand and South Pacific. New York: Facts On File, 1996. (englanniksi)