Petäjäveden työväentalo
Petäjäveden työväentalo oli Petäjävedellä Jämsänveden rannalla Rantatiellä sijainnut Petäjäveden työväenyhdistyksen toimitalo.[1]
Historia
muokkaaPetäjäveden työväenyhdistys perustettiin lokakuun 22. päivänä 1905 puuseppä K. Lindholmin talossa Petäjävedellä. Perustamista oli suunniteltu jo kokouksessa vuonna 1904. Kokoukset ja juhlat pidettiin milloin missäkin talossa tai taivasalla. Toukokuussa 1907 yhdistys osti O. Malmbergin omistaman Kirveslahti-nimisen asuinrakennuksen tonttimaineen yhdistykselle. Rahoittaakseen työväentalon rakentamisen yhdistys järjesti mm. arpajaiset ja kansanjuhlan.[2] Monien yritysten jälkeen työväentalo muokattiin etupäässä talkootöinä omalle tontilleen.[3] Juhlalliset tupaantuliaiset voitiin viettää 6.1.1909. Juhliin osallistui 300 henkeä.[4]
Rakennus
muokkaaPetäjäveden Kirveslahti-nimisellä tontilla Jämsänveden rannalla Rantatien varrella sijaitsi pieni asuintalo. Niinpä tontille rakennettiin aluksi lava, jossa juhlat ja kokoukset pidettiin. Vuosien kuluessa rakennettiin vanhan rakennuksen yhteyteen lisätilaa. Yhdistyksen rakennustoimikunta huolehti talon lisäosien rakentamisesta ja korjauksista. Vuoden 1918 helmikuussa Petäjäveden työväentalo otettiin suojeluskunnan haltuun. Tänä aikana taloa käytti Petäjäveden elintarviketoimikunta sekä maanviljelyseura erilaisiin yleisötilaisuuksiin.[5] Vasta joulukuussa 1918 pieni yhdistyksen ryhmä kokoontui taas työväentalossa.[6]
Toimintaa
muokkaaYhdistykseen oli alun perin perustettu niin kutsuttu puhujaseura (lakkautettu v. 1914). Se vastasi nykyisiä työväenopistojen kerhoja. Omaan kirjastoon tilattiin useita työväenlehtiä ja v. 1910 perustettu lainakirjasto sai alkunsa, kun opettaja M. Lassila oli lahjoittanut yhdistykselle 28 eri nidettä. Myöhemmin saatiin lisää lahjoituksia lainakirjastoon. Arpajaisten ja lahjoitusten avulla saatiin lisärahoitusta työväentalon rakentamiseen ja kunnossapitoon. [7]
Vuonna 1916 yhdistykseen perustettiin nuoriso-osasto, johon liittyi 70 jäsentä. Nuoriso-osasto perustettiin uudelleen yhdistykseen vuonna 1920. Naisosasto perustettiin uuden vuoden päivänä 1918. Suurlakkovuonna 1917 yhdistykseen kuului 106 jäsentä.[8]
Yhdistyksessä toimi myös huvitoimikunta, johon liitettiin toiminnassaan hiipunut näytelmäseura. Huvitoimikunta järjesti iltamia ja näytäntöiltoja, joiden tuotoilla saatiin taloa kunnostettua. Vuonna 1928 ostettiin taloon oma radio, jota sai kuunnella pientä maksua vastaan.[9]
Vuonna 1927 perustettiin lasten raittiusosasto, nimeltään Sarastus, joka toimi yhdistyksen alaosastona. Osastoon on kuulunut 15-20 lasta. Petäjäveden työväenyhdistyksen 40-vuotisjuhlaa vietettiin omalla työväentalolla 4.11.1945.[10]
Lähteet
muokkaa |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Summittaisia ja epätarkkoja merkintöjä. |
- ↑ a b Tiesitkö, että… Osa 7, Petäjävesi-lehti 8.3.2018. Viitattu 15.2.2025
- ↑ Sorretun Voima 7.6.1907.
- ↑ Työn Voima 17.1.1941
- ↑ Sorretun Voima 11.1.1909.
- ↑ Saarijärven Paavo 6.4.1918; Saarijärven Paavo 6.11.1918.
- ↑ Saarijärven Paavo 9.12.1918.
- ↑ Keski-Suomi 14.7.1910; Ilkka 12.5.1931.
- ↑ Työmies 22.3.1916; Rekisterilehti : aatteellisia yhdistyksiä, työntekijäin apukassoja ja työttömyyskassoja varten 11.9.1920; Työläisnainen : Suomen sos.-dem. naisliiton äänenkannattaja 1.3.1920.
- ↑ työväenarkisto.fi/petäjäveden työväentalo
- ↑ Työn Voima 6.11.1945; Suomen Sosialidemokraatti 18.8.1927.