Pohjois-Pirkkala

Pohjois-Pirkkala (ruots. Norra Birkala) oli maalaiskunta, joka muodostui, kun Pirkkalan pitäjä jaettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaan 1. tammikuuta 1922. Seurakunta oli jakautunut kahtia jo 1921. Pohjois-Pirkkala käsitti pitäjää halkoneen Pyhäjärven pohjoispuoliset alueet, kuten Nokian, Siuron ja Pispalan taajamat. Pohjois-Pirkkala oli kuitenkin olemassa vain 15 vuotta, sillä 1. tammikuuta 1937 Tampereen esikaupunkialueena kehittynyt Pispala ympäristöineen liitettiin Tampereen kaupunkiin ja loppuosa Pohjois-Pirkkalasta muodosti kauppalan, joka otti seuraavana vuonna nimekseen Nokia. Etelä-Pirkkalan nimi lyheni samaan aikaan 1938 Pirkkalaksi.

Pohjois-Pirkkala
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Perustettu	1922
Liitetty	1937
– kuntiin	Tampere (osittain)
Pinta-ala	km²
Väkiluku	11 895 (1922)
Infobox OK

Pirkkalan kunnan jako vuonna 1922 Pyhäjärveä pitkin. Etelä-Pirkkala punaisella, Pohjois-Pirkkala sinisellä, sekä siitä Tampereeseen 1937 liitetty alue vaaleanpunaisella. Sininen alue oli vuosina 1938–1973 Nokian kauppalan alue, kunnes síihen liitettiin Suoniemen kunta.

Pohjois-Pirkkalan hajotessa 1936 se oli Hämeen läänin toiseksi suurin kunta (vain Tampere edellään). Kunnassa oli yhteensä 22 000 asukasta, joista 13 000 liitettiin Tampereeseen.

Pohjois-Pirkkalan huomattavimpia maatiloja olivat Haapaniemen, Maatialan, Nokian, Pitkäniemen ja Viikin kartanot. Maatialan kartanossa aloitti vuonna 1918 toimintansa evankelinen kansanopisto, joka kuitenkin siirtyi Karkkuun jo vuonna 1922.

Henkikirjakylät

Haapaniemi, Haavisto, Hauroinen, Hyhky, Jyränmaa, Kankaantaka, Kassila, Keho, Kennola, Kohmala, Korvola, Lauttala, Lukkila, Maatiala, Memmola, Nokia, Penttilä, Pispala, Pitkäniemi, Rahola, Taipale, Taivalkunta (Tyhjäperä), Tyrkkölä, Vihola, Viiki, Villilä.

Lähteet

• Jussi Koivuniemi: Pohjois-Pirkkalan kunta Koskesta voimaa.