Pulin
Pulin on serbialainen koirarotu. Sillä ei ole FCI:n tunnustusta.
| Pulin | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Serbia |
| Määrä | Suomessa ei yhtään |
| Rodun syntyaika | 800-luvun alku |
| Alkuperäinen käyttö | lampaiden, vuohien, lehmien, ankkojen ja hanhien paimennus |
| Nykyinen käyttö | paimen-, metsästys- ja vahtikoira, laumanvartija |
| Muita nimityksiä | Vojvođanski pulin, Vojvođanski ovčarski pas, Voivodina Pulin |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 55 cm |
| Väritys | musta, valkoinen, kerma, fawn, keltainen, punainen, ruskea, harmaa tai brindle |
Ulkonäkö
muokkaa
Pulin muistuttaa mudia ja kroatianpaimenkoiraa[1], ja omistajien mielestä myös pientä sutta[2]. Se on kuitenkin sekä unkarilaista että kroatialaista sukulaistaan vahvempi ja lihaksikkaampi. Sillä on leveä joskin melko pieni pää, pienet pystyt korvat, kapea kuono, voimakkaat leuat, syvä rintakehä, vahva selkä, suorat rotevat raajat ja pienet vahvat käpälät. Se on atleettinen ja ketterä ja huokuu karua eleganssia. Vielä nykypäivänäkin esiintyy alueellisia muunnoksia, joista osalla on puolipystyt tai riippuvat korvat ja luonnontöpöhäntä, mutta suunnitelmallinen jalostus johtaa ulkonäöltään entistä yhtenäisempään populaatioon. Säkäkorkeus on noin 55 cm.[2]
Karvapeite on kova ja erittäin tiheä; se voi olla joko kihara, aaltoileva tai sileä ja myös sen pituus vaihtelee; kasvoissa ja raajoissa se on aina lyhyt ja sileä. Ns. "parrakas muunnos" on saavuttamassa Serbiassa hyväksynnän erillisenä rotuna tai muunnoksena, mutta kumpaakin muunnosta risteytetään toistaiseksi paljon keskenään tietyissä paikalliskylissä. Väritys on ollut perinteisesti musta, mutta myös muut värit ovat olleet aina yleisiä: niihin lukeutuvat mm. valkoinen, kerma, fawn, keltainen, punainen, ruskea, harmaa ja brindle; valkoisilla yksilöillä voi olla muunvärisiä laikkuja, ja vastaavasti mustilla ja muilla tummilla yksilöillä voi olla rintakehässä ja raajoissa valkoisia merkkejä.[2]
Luonne ja käyttäytyminen
muokkaaRotu tunnetaan uskollisuudestaan[1][2], rohkeudestaan[2], älykkyydestään[2], valppaudestaan[2], energisyydestään[2], kestävyydestään[2] ja monipuolisuudestaan[2]. Se on helposti koulutettava, ja sitä onkin käytetty paitsi lampaiden, vuohien, lehmien, ankkojen ja hanhien paimentamiseen, myös pienriistan metsästykseen, tuholaisten torjuntaan ja omaisuuden vartiointiin. Lisäksi se on toisinaan toiminut laumanvartijana. Se on mainio puolustuskoira ja hälyttävä vahti. Se soveltuu mm. agilityyn ja tokoon, mutta myös perhekoiraksi lauhkean luonteensa ansiosta. Se on kuitenkin onnellisimmillaan työkoirana maalaisympäristössä.[2]
Alkuperä
muokkaa
Pulinia pidetään yhtenä maailman vanhimmista roduista[1][2], ja sen uskotaan säilyneen muuttumattomana ajalta ennen ajanlaskun alkua[2]. Sen kotialue on Vojvodinan Syrmia[1], ja sitä on esiintynyt Balkanilla muinaisista ajoista lähtien[1][2]. Sen alkuperästä on useita eri teorioita: erään mukaan se olisi kreikkalaisen alopekiksen sukua, toisen mukaan taas venäläisten laikojen muunnos, kolmannen mukaan se polveutuu pystykorvatyyppisistä koirista ja aasialaisista mustista susista, neljännen mukaan sen juuret ovat tiiviisti kytköksissä Balkaniin ja erityisesti Pannonian tasankoon (tätä teoriaa tukevat vanhat maininnat kansanperinteessä ja monet arkeologiset löydökset).[2]
Alun perin rotu oli alkuperäisen pannonialaisen paimenkoiran erillinen muunnos, joka on ollut olemassa omana rotunaan 800-luvun alusta lähtien. Se on ollut perinteisesti paitsi serbien, myös muiden paikallisten kansojen suosiossa: sen alkuperäinen esiintymisalue on kattanut Serbian, Romanian, Unkarin ja Slavonian. 1600-luvun lopulla moni maanviljelijä kasvatti sitä Backan, Banatin, Baranjan, Slavonian ja Sremin alueilla sekä osissa Bosniaa ja Šumadijaa. Rotutyyppi vakinaistettiin Vojvodinan provinssissa, vaikuttaen samalla sen erillisiin muunnoksiin lähialueilla.[2]
Pulin on monen samantapaisen eurooppalaisen rodun esi-isä, ja sekä mudi että kroatianpaimenkoira polveutuvat suoraan siitä; lisäksi se on vaikuttanut mm. saksalaisten ja itävaltalaisten paimenkoirien sekä muiden pienien eurooppalaisten lammaskoirien perimään. Paikalliset rodun harrastajat pitävät edelleen sekä mudia että kroatianpaimenkoiraa vain pulinin virallistettuina muunnoksina.[2]
Ensimmäinen rotumääritelmä on jo laadittu, vaikka rotu ei ole vielä virallinen edes Serbiassa.[2] Vuonna 2008 rotu sai oman patsaan Sremska Mitrovican kaupunkiin.[1]