Lennart Reidar Armas Hedman (17. kesäkuuta 1896 Vanaja26. lokakuuta 1961 Tullinge, Tukholman lääni, Ruotsi)lähde? oli suomalainen kasvattaja, eugeenikko ja äärioikeistolainen poliitikko. Koulutukseltaan hän oli filosofian maisteri.[1] Hän oli opiskellut perinnöllisyystiedettä Helsingin yliopistossa Harry Federleyn ohjauksessa.[2]

Reidar Hedman oli isänsä Edvin Hedmanin perustaman Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen, ensimmäisen suomenkielisen kehitysvammalaitoksen, johtaja 1927–1944.[3] Hedman oli erikoistunut eugeniikkaan ja rotuhygieniaan ja kannatti kokonaisvaltaista pakkosterilisointiohjelmaa henkisesti kehitysvammaisille.[4] Hedman uskoi, että ihmisen älykkyys oli kaiken henkisen elämän pohja, eikä sitä voinut kohottaa esimerkiksi koulutuksen avulla.[5]

Politiikka

muokkaa

Hedman kuului Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) perustajiin.[4]

Jatkosodan aikana hän oli eräs pääasiallisista värväreistä suomalaiseen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonaan.[4] Hän edusti IKL:n kansallisosialistista siipeä, joka kritisoi IKL:n johdon passiivisuutta sodan aikana ja vaati sen väistymistä radikaalimpien voimien tieltä.[6] Hedmanin mukaan IKL:n olisi pitänyt radikalisoitua avoimesti kansallisosialismia kannattavaksi.[6]

Hedmanin kannattajia IKL-poliitikoista olivat muun muassa Hämeen Sanomien päätoimittaja Aarne Kauhtio, Yrjö Saarinen, Kustaa Jussila ja Hilja Riipinen.[6] Hedman ei kuitenkaan saanut kenttäväkeä riittävästi taaksen johdon syrjäyttämiseksi.[6] Tappionsa jälkeen Hedman vetäytyi syrjään IKL:n toiminnasta, ja suuri osa hänen kannattajistaan palasi tukemaan puolueen johtoa.[6]

Vuoden 1944 Moskovan välirauhan jälkeen Hedman siirtyi Saksaan, jossa hän luennoi eugeniikasta suomalaisille Saksaan jääneille SS-miehille.[7]

Hedman kuoli Ruotsissa vuonna 1961.

Lähteet

muokkaa
  1. Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet , kirj. Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius. WSOY 2016 ISBN 978-951-0-40132-3
  2. Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti Mattila, Markku (1999)
  3. Martti Strangin GeneaNet-sukutietopankki : Edvin Hedman
  4. a b c Westerlund, Lars: Cirkus Collani : de finländska SS-frivilliga 1941–43 : en sedesskildring baserad på de frivilligas egna berättelser, s. 290. Helsinki: Books on Demand, 2017. ISBN 978-951-568-964-1
  5. Rainer Hedman, Yhteiskunta ja vajaaälyiset, Sielunterveysseuran aikakauslehti, N:o 1–2, 1933; Vajaaälyisyys sosiaalisena kysymyksenä, Huoltaja N:o 10, 1931, s.
  6. a b c d e Mikko Uola: Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944, s. 443–444. Otava, 1982. ISBN 951-1-06982-9
  7. Åke Söderlund: "Aatteen, seikkailujen vai maanpetturuuden tiellä?", s. 59. Teoksessa Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin: Kansallisarkiston artikkelikirja (toim. Lars Westerlund). Kansallisarkisto, Helsinki 2010. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)