Rosaleen Norton
Rosaleen Norton (2. lokakuuta 1917 Dunedin, Uusi-Seelanti – 5. joulukuuta 1979 Sydney, Uusi Etelä-Wales, Australia) oli australialainen kuvataiteilija ja okkultisti, joka kutsui itseään noidaksi. Hänet tunnettiin julkisuudessa provokatiivisesta elämäntyylistään ja okkultismia käsittelevästä taiteestaan.[1] Rosaleen Nortonin elämäntyyli ja vakaumukset tekivät hänestä kohutun hahmon konservatiivisessa Australiassa, ja hän joutui usein median, poliisin ja kirkon tarkkailun kohteeksi.[1]
| Rosaleen Norton | |
|---|---|
 Rosaleen Norton vuonna 1943. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Rosaleen Miriam Norton |
| Syntynyt | 5. lokakuuta 1917 Dunedin, Uusi-Seelanti |
| Kuollut | 5. joulukuuta 1979 (62 vuotta) Sydney, Uusi Etelä-Wales, Australia |
| Ammatti | taiteilija |
| Taiteilija | |
| Salanimi | The Witch of Kings Cross |
| Ala | kuvataiteilija, okkultisti, noita |
| Taidesuuntaus | surrealismi, vortisismi, okkultistinen taide |
Nortonia kutsuttiin mediassa nimellä ”Kings Crossin noita”, sillä hän asui ja vaikutti Sydneyssä, Kings Crossin alueella, joka tunnettiin boheemista kulttuuristaan. Hän joutui useita kertoja oikeuteen syytettynä säädyttömyydestä. Norton oli julkisuudessa avoimesti noita ja biseksuaali.[2]
Vaikka Norton kohtasi elinaikanaan paljon vastustusta ja sensuuria, hänestä on myöhemmin tullut kulttuuri-ikoni feministien ja vaihtoehtotaiteilijoiden keskuudessa. Häntä pidetään merkittävänä henkilönä myös okkultismin historiassa.[1][2]
Rosaleen Nortonin elämä
muokkaaVarhaiset vuodet
muokkaaRosaleen Norton syntyi 2. lokakuuta 1917 Dunedinissa Uudessa-Seelannissa. Hän oli Albert Thomas Nortonin, lontoolaisen merikapteenin, ja tämän Uudessa-Seelannissa syntyneen vaimon Beena Salekin (o.s. Aschman) kolmas tytär. Albert oli säveltäjä Ralph Vaughan Williamsin serkku. Perhe muutti Sydneyyn Australiaan kesäkuussa 1925.[1]
Norton kutsui itseään jo lapsena itseään noidaksi, ja hän kertoi jo lapsena näkevänsä näkyjä.[2] Hänet erotettiin Church of England Girls’ Schoolista, Chatswoodissa 14-vuotiaana, koska hän oli tehnyt vampyyreista, aaveista ja ihmissusista piirroksia, joita pidettiin sopimattomina ja muiden tyttöjen moraalia pilaavina. Myöhemmin hän opiskeli kaksi vuotta East Sydney Technical Collegessa, missä kuvanveistäjä Rayner Hoff rohkaisi hänen ”pakanallista” luovuuttaan.[1] Nuorena Rosaleen elätti itseään muun muassa keittiöapulaisena, yökerhon tarjoilijana, postinkantajana ja toimittajana Smith’s Weekly -lehdessä. Hänen ensimmäiset julkaistut taideteokset – kaksi fantasia-aiheista teosta ja lyijykynätutkielma The Borgias – ilmestyivät Pertinent-lehdessä vuonna 1941.
Ongelmat viranomaisten kanssa
muokkaaVuonna 1949 Norton nousi julkisuuteen pidettyään näyttelyn pakanallisista ja seksuaalisesti latautuneista piirroksistaan Rowden White -kirjastossa Melbournen yliopistossa. Poliisi teki ratsian näyttelyyn, joka sisälsi muun muassa tunnetut teokset Lucifer, Witches’ Sabbath ja Individuation. Rosaleen Nortonia vastaan nostettiin syyte säädyttömyydestä, mutta syytteet hylättiin, kun hän esitti oikeudessa yksityiskohtaiset selitykset teostensa okkulttisesta symboliikasta.[1]
Norton kokosi mystisiä piirroksiaan sarjaksi, joka julkaistiin vuonna 1952 kirjassa The Art of Rosaleen Norton. Kirjan kustansi arvostettu Walter Glover, mutta se aiheutti vielä suurempaa kohua kuin Melbournen näyttely. Glover sai syytteen säädyttömän julkaisun levittämisestä, ja kirjaa sai myydä Australiassa vain sensuroituna, osa seksuaalisesti latautuneista kuvista peitettynä. Yhdysvalloissa tulliviranomaiset polttivat kirjan kappaleita.[1]
Kohujen vuoksi Norton tunnettiin mediassa pian nimellä ”Kings Crossin noita”, sillä hän julisti avoimesti medialle olevansa noita, ja kertoi omistautuneensa taiteen lisäksi myös okkultismille. Lausuntoja seurasi median ajojahti, joka kohdistui hänen taiteeseen, uskomuksiin, elämäntapaan ja jopa ulkonäköönsä.[1]
Skandaalihakuinen lehdistö levitti hänestä väitteitä mustien messujen järjestämisestä. Vuonna 1955 mielenterveysongelmista kärsivä nainen nimeltä Anna Karina Hoffman väitti, että hänen elämänsä ja psyykkeensä oli romahtanut sen jälkeen, kun hän oli osallistunut Rosaleen Nortonin johtamaan saatanalliseen mustaan messuun. Norton kiisti nämä syytökset, mutta tapaus synkensi hänen mainetta mediassa, sillä lehdistö julkaisi tarinoita, joissa Nortonia syytettiin saatanpalvonnasta ja jopa eläinuhreista. Hoffman myönsi myöhemmin, että hän oli valehdellut.[3]
Vuonna 1956 Norton joutui uuden kohun keskelle, kun poliisi takavarikoi kuvia lavastetuista seremoniallisista rituaaleista. Näiden perusteella Nortonia syytettiin ”epäluonnollisista sukupuolisuhteista”. Hänen tiedettiin harjoittaneen sadomasokismia ja toimineen dominana.[2] Kohu johti Sir Eugene Goossensin, Sydneyn sinfoniaorkesterin kapellimestarin, julkiseen nöyryytykseen. Sir Eugene Goossens oli kuulunut Nortonin okkulttiseen lähipiiriin vuodesta 1952, mutta nyt joutui eroamaan sinfoniaorkesterista skandaalin vuoksi.[1][2]
Viimeiset vuodet
muokkaaNorton vetäytyi julkisuudesta 1970-luvulla ja asui kellariasunnossa Roslyn Gardenissa. Vaikka hän oli heikko ja huonokuntoinen, Norton pysyi loppuun saakka sekä taiteilijana että noitana harjoittaen rituaalejaan ja pitäen yhteyttä eläimiin ja luontoon.[2]
Hän maalasi yliluonnollisia aiheita käsitteleviä makaabereja taideteoksia koko elämänsä ajan.[1]
Rosaleen Norton kuoli syöpään 5. joulukuuta 1979 Australiassa.[1]
Rosaleen Nortonin taide
muokkaa
Taiteilijana Rosaleen Norton kuvitti uskomuksiaan sekä niihin kuuluvia jumalia, jumalattaria ja muita okkultismiin liitettyjä olentoja ja symboleja. Nortonin kuvataidetta inspiroi brittiläinen vortisismi, ja hänen tyyliään on verrattu taiteilija Norman Lindsayn töihin, jolle hän toisinaan myös poseerasi alastonmallina.[2] Mediassa on toisinaan myös pohdittu, oliko Rosaleen Nortonin julkinen esiintyminen noitana myös performanssitaidetta. Nortonin tapa hallita julkista imagoaan mediassa on nähty poliittisena kannanottona. Norton vastusti avoimesti mediassa kristillistä ja patriarkaalista yhteiskuntajärjestystä 1900-luvun puolivälin Australiassa. Hän otti haltuun noidan hahmon ja teki siitä voimakkaan symbolin omasta yhteiskunnallisesta tasa-arvovaatimuksestaan.[4]
Hänen kuvataiteensa on usein rinnastettu myös surrealismiin ja visionääriseen taiteeseen.[5] Nortonin itsensä mukaan hänen kuvastonsa sai voimakkaasti vaikutteita itsehypnoosista ja astraalimatkoista, joita hän harjoitti ja jotka olivat keskeisiä harjoitteita hänen okkultismiuskossaan.[1]
Rosaleen Nortonin kuolemansa jälkeen hänestä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Hänen elämäkertakirjoittajansa Nevill Drury kuvailee Rosaleen taidetta: ”Nortonin esoteeriset uskomukset, kosmologia ja visionäärinen taide kietoutuvat tiiviisti yhteen – ne heijastavat hänen ainutlaatuista lähestymistapaansa maagiseen universumiin. Häntä innoitti magian ’yöllinen’ puoli, jossa korostettiin pimeyttä, sekä seksimagian muodot, joita hän oli oppinut englantilaisen okkultistin Aleister Crowleyn kirjoituksista.”[6]
Vuonna 2021 elokuvaohjaaja Sonia Bible teki hänestä dokumenttielokuvan The Witch of Kings Cross.[2][7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Nevill Drury: Rosaleen Miriam Norton (1917–1979). Canberra: National Centre of Biography, Australian National University. Teoksen verkkoversio Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Johnson, Marguerite: She practised 'sex magic' but drew the line at Satan: Meet the 'witch of Kings Cross' ABC News. 4.2.2021. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Drury, Nevill: Homage to Pan: The Life, Art and Sex-Magic of Rosaleen Norton. Creation Oneiros., 2009.
- ↑ Lyndon, Blue: Magical Adversary: Rosaleen Norton's Art of Resistance academia.edu. 2015. Viitattu 16.2.2025.
- ↑ Rosaleen Norton Artist www.visionaryart.net.au. Viitattu 16.2.2025.
- ↑ Queer Australian Art: Rosaleen Norton Queer Australian Art. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
- ↑ The Art of Rosaleen Norton - The Witch of Kings Cross - Damh the Bard paganmusic.co.uk. 10.2.2021. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)