Siniliitäjä

Siniliitäjä (Halobaena caerulea) on pieni ulappalintuihin kuuluva valtamerilintu. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin vuonna 1789. Siniliitäjä on sukunsa ainoa edustaja. Se on läheistä sukua prioneille (Pachyptila).

Siniliitäjä
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo:	Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku:	Halobaena
Laji:	caerulea
Kaksiosainen nimi
Halobaena caerulea (J.F.Gmelin, 1789)
Katso myös
Siniliitäjä Wikispeciesissä   Siniliitäjä Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 29 senttimetriä ja paino noin 200 grammaa. Höyhenpuku on alta valkoinen ja päältä siniharmaa. Pää on sinimusta. Pyrstössä on valkoinen kärki, koivet ovat siniset ja räpylät lihanväriset, nokka on sinimusta ja koukkukärkinen. Sukupuolet ovat samanvärisiä.

Esiintyminen

Siniliitäjä pesii eteläisellä Atlantilla ja Intian valtamerellä sijaitsevilla eristyneillä saarilla, Etelämantereen tuntumassa. Maailman populaation koko on noin 2 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Pesimäajan ulkopuolella laji vaeltelee Etelä-Amerikan, Etelä-Afrikan, Australian, Uuden-Seelannin ja Etelämantereen vesillä. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Siniliitäjän elinympäristöä ovat vuoristoiset eristyneet saaret sekä valtameret.

Lisääntyminen

Siniliitäjän muna

Siniliitäjä pesii valtavina yhdyskuntina, muun muassa lähes 150 000 paria pesii Mayes Islandilla. Laji kaivaa pesäkäytävän maahan ja munii sen perälle yhden munan. Molemmat puolisot hautovat, yhteensä noin 50 päivää. Poikanen oppii lentämään noin 55 päivän ikäisenä. Emot tuovat poikaselle ruokaa vain öisin välttääkseen kihujen ja lokkien ryöstelyt.

Ravinto

Laji syö pääasiassa krillejä ja myös muita selkärangattomia sekä kaloja.

Lähteet

• Alderton, David & Barrett, Peter 2006: Birds of the World. – Southwater. Kiina.
• journals.cambridge
• nzbirds