Sleesialainen koulukunta
Sleesialainen koulukunta oli saksalainen kirjallinen koulukunta kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen syntyi, kun 1600-luvulla Martin Opitzin ympärille kerääntyi saksalaisia runoilijoita, jotka kannattivat hänen kirjallisia teorioitaan, esimerkiksi näytelmäkirjailija Andreas Gryphius, lyyrikot Paul Fleming ja Simon Dach sekä epigrammirunoilija Friedrich von Logau.[1]
Toiseen vaiheeseen kuuluu saksalaisia runoilijoita 1600-luvun jälkipuoliskolla. Keskushenkilöitä oli kaksi sleesialaista, Christian Hoffmann von Hoffmannswaldau ja Daniel Casper von Lohenstein. Heidän tuotannolleen oli ominaista ajatuksen tyhjyys, pöyhkeily ja kevytmielisyys.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Sleesialainen koulukunta, Tietosanakirja. Osa 8, palsta 1509. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917