Sotaväen kunniatuomioistuin

Sotaväen kunniatuomioistuin oli aiemmin Suomen sotaväessä toiminut armeijan sisäinen tuomioistuin, joka käsitteli upseereiden kunniaan liittyviä kysymyksiä.

Säännökset

Sotaväen kunniatuomioistuimista säädettiin Suomessa vuonna 1919 laki.

Kunniatuomioistuin tuli olla jokaisessa Suomen valtakunnan maasotaväen divisioonassa ja erillisessä prikaatissa. Samoin oli merisotaväkeä varten oma kunniatuomioistuin.

Kunniatuomioistuin

Kunniatuomioistuimen tehtävänä oli rangaista upseereja teoista, jotka olivat omiaan vähentämään kunnioitusta upseeristoa kohtaan. Hairahduksesta, joka oli kunniatuomioistuimen käsiteltävä, voitiin syyllinen tuomita saamaan varoitus, tuomioistuimen määräyksen mukaan joko yksityisesti tai julkisesti koolla olevan upseeriston edessä, taikka julistettiin hänet raskaammanlaatuisissa tapauksissa velvolliseksi eroamaan virastaan sotaväessä.

Kunnianeuvosto

Jokaiseen armeijan ja merisotaväen rykmenttiin, erilliseen pataljoonaan ja muuhun niiden veroiseen joukko-osastoon oli lisäksi muodostettava kunnianeuvosto. Sen tehtävänä oli auttaa neuvoilla yksityisiä upseereita kunniakysymyksissä, yrittää sovitella kunniariitoja, koota aineisto ja toimittaa valmistava tutkimus kunniatuomioistuimen käsiteltävissä asioissa.

Sovinto-oikeus

Jos upseerien kesken oli tapahtunut kunnianloukkaus, johon ei sisältynyt kuuliaisuuden rikkomista taikka käskynalaisen sortamista ja jonka ei myöskään katsottu kuuluvan kunniatuomioistuimelle, ja jos ei kunnianeuvoston välityksellä ollut voitu saada aikaan lain kanssa sopusoinnussa olevaa ja asianosaisten arvon mukaista sovintoa, niin jommankumman asianomaisen pyynnöstä, taikka muutenkin, milloin asianomainen päällikkö katsoi sen tarpeelliseksi, asian ratkaiseminen lykättävä sovinto-oikeuteen.

Sovinto-oikeuden oli koetettava asianosaisia kuulustelemalla ja tarpeen vaatiessa muita selvityksiä hankkimalla saada selvyys riidan aiheesta ja asian oikeasta laidasta sekä esitettävä sitten asianosaisille sellainen sovintoehdotus, joka tuottaa loukatulle kohtuullisen hyvityksen. Jos ehdotusta ei hyväksytty, oli sovinto-oikeuden välitystuomiolla lopullisesti määrättävä asianosaisten noudatettavaksi lain kanssa sopusoinnussa oleva sovinto.

Lähteet