Sotkuman tsasouna
Sotkuman tsasouna, eli Pyhän profeetta Elian tsasouna on Polvijärven eteläosassa, Sotkuman kylässä sijaitseva ortodoksinen pyhäkkö.[1] Rukoushuone valmistui vuonna 1914 ja rakennettiin osaksi samana vuonna valmistuneen Polvijärven ortodoksisen kirkon rakentamisesta ylijääneistä hirsistä. Tsasounan rakentamista edesauttoi myös kenraalikuvernööri F. A. Seynin lahjoitus. Tsasounan vihki apulaispiispa Serafim 19. syyskuuta 1916.[1]
Pyhän profeetta Elian tsasouna Sotkuman tsasouna |
|
---|---|
![]() Sotkuman tsasouna syyskuussa 2020. |
|
Sijainti | Malanintie 4, 83750 Sotkuma (Polvijärvi) |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Taipaleen ortodoksinen seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1914 (rakennettu), 1916 (vihittiin käyttöön) |
Materiaali | puu |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Tsasounan ylläpidosta vastaa ortodoksisen kirkon Kuopion ja Karjalan hiippakunnan, Taipaleen ortodoksinen seurakunta. Tsasounan temppelijuhlaa eli Iljan praasniekkaa vietetään 20. heinäkuuta, jolloin on profeetta Elian muistopäivä.[1][2]

Rukoushuoneen vieressä sijaitsee pieni hautausmaa. Sinne on sankarihautojen viereen pystytetty kylän ortodoksisten sankarivainajien muistomerkki,[1] joka on toinen Suomessa olevista ortodoksisista sankarimuistomerkeistä. Toinen on Helsingin ortodoksisella hautausmaalla.[3] Sotkuman hautausmaalle on haudattu muun muassa kansanedustaja Matti Puittinen.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Pyhäköt Taipaleen ortodoksinen seurakunta, ort.fi/taipale. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ Sotkumassa juhlittiin kylän tsasounan 100-vuotispäivää - kuvagalleria Karjalainen, karjalainen.fi. 20.7.2016. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ Missä hautausmaalla sijaitsee ortodoksien kaatuneiden sotilaiden sotien 1939-1945 hautamuistomerkki. Kysy kirjastonhoitajalta. 19.2.2008. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Kansanedustaja Matti Puittisen hautaus viime sunnuntaina Sotkuman hautausmaalla muodostui mieleenpainuvaksi surujuhlaksi. Kansan Voima, 9.2.1937, nro 15, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.1.2024.