Strontiumkromaatti
kemiallinen yhdiste
Strontiumkromaatti (SrCrO4) on strontium- ja kromaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään väriaineena.
| Strontiumkromaatti | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | SrCrO4 |
| Moolimassa | 203,62 |
| Ulkomuoto | Keltainen kiteinen aine |
| Tiheys | 3,895 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 1,06 g/l (20 °C)[2] |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
muokkaaHuoneenlämpötilassa strontiumkromaatti on keltaista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen. Aine liukenee vain hieman veteen, mutta liukenee paremmin happoihin. Strontiumkromaatti on voimakas hapetin ja karsinogeenista.[3][4][1][5]
Strontiumkromaattia valmistetaan saostamalla vesiliukoisten strontiumsuolojen liuoksista kromaattien avulla tai strontiumhydroksidin ja kromihapon reaktiolla.[3][4][1]
Strontiumkromaattia käytetään väriaineena taiteilijaväreissä, PVC-muovin värjäämiseen sekä erityisesti alumiinin korroosionestomaaleissa.[3][4][1][6][7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 423. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–92. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Stephen G. Hibbins: Strontium and Strontium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ a b c J. Paul MacMillan, Jai Won Park, Rolf Gerstenberg, Heinz Wagner, Karl Köhler & Peter Wallbrecht: Strontium and Strontium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ Strontiumkromaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 7.1.2023
- ↑ Gerd Anger, Jost Halstenberg, Klaus Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Toxic and Hazardous Chemicals and Carcinogens, s. 2962. William Andrew, 2017. ISBN 9780323389686 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Gerhard Pfaff: Inorganic Pigments, s. 261. Walter de Gruyter, 2017. ISBN 9783110484502 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.1.2023. (englanniksi)